Suitsia verosuunnittelulle

Energiayhtiö Fortumin varsinainen yhtiökokous pidettiin keskiviikkona Helsingissä. Meistä jokainen omistaa siivun Fortumia, yhtiön pääomistaja kun on Suomen valtio. Vuosi sitten mediassa kirjoiteltiin Fortumin aggressiivisesta verosuunnittelusta, johon valtio ei ole halunnut tai älynnyt puuttua millään tavalla. Aihe nousi esille myös eduskunnan kyselytunnilla viime viikolla.

Verovälttelyn sijaan valtionyhtiöiden tulisi toimia esimerkkeinä yritysvastuukysymyksissä. Muun muassa pörssiyritys Metson entinen talousjohtaja, nykyinen Reilu Vero ry:n veroasiantuntija Reijo Kostiainen on arvioinut Fortumin alkavan lähestyä tilannetta, jossa Suomessa syntyvät voitot siirretään kokonaisuudessaan veroparatiiseihin kevyesti verotettaviksi. Suomen verohallinto ja oikeusjärjestelmä eivät ole jälkiverottaneet Fortumia, yhtiön verosuunnittelu on tätä päivää.

Jo Fortumin varsinaisessa yhtiökokouksessa vuonna 2015 on ehdotettu, että Fortum lopettaisi varojensa siirtämisen Belgian, Hollannin, Luxemburgin ja Irlannin rahoitusyhtiöihin. Varsinainen energialiiketoimintahan tapahtuu Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä. Loppua tälle verosuunnitteluksi kutsutulle toiminnalle ei edelleenkään näy.

Tämän viikkoisessa yhtiökokouksessa hiljaisen hyväksynnän aggressiiviselle verosuunnittelulle lienee käynyt antamassa valtion osakesalkkua kokouksissa kuljettava elinkeino- ja omistajaohjausministeri Mika Lintilä (kesk.), joka jo eduskunnan kyselytunnilla ilmoitti pitävänsä Fortumin toimintaa yleisenä kansainvälisenä käytäntönä ja siten täysin hyväksyttävänä.

Näin sallitaan toiminta, jossa hyödynnetään EU:n sisäisiä veroetuja tarjoavia maita ja siirretään yhtiöiden voittoja Suomesta EU:n veroparatiiseihin. Fortumin verotettava tulos Suomessa on yhtiön harjoittaman verosuunnittelun vuoksi romahtanut. Vielä vuonna 2005 yhtiön verotettava tulos Suomessa oli 615 miljoonaa euroa, viime vuonna vain 75 miljoonaa euroa. Näin ei voi jatkua.

Fortum ei ole ainoa verojen välttelijä. Verolainsäädännön puutteet ja porsaanreiät antavat muun muassa ulkomaisille kaivosyhtiöille mahdollisuuden louhia Suomesta malmeja ilman, että siitä jää valtion kassaan kunnollista korvausta.

Suomalaisen yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö Finnwatch on vuonna 2016 arvioinut, että valtio on menettänyt verotuloja Suomessa toimivien kaivosyhtiöiden aggressiivisen verosuunnittelun vuoksi vuosina 2011-2014 vähintään 49 miljoonaa euroa. Samaan aikaan malmeja louhittiin Suomessa liki neljän miljardin, siis 4000 miljoonan euron arvosta.

Esimerkiksi Kittilän Suurikuusikosta kultaa louhiva Agnico Eagle Mines ja Sodankylän Kevitsassa sekä Pyhäsalmella toimiva First Quantum Minerals operoivat Suomen kannattavimpiin kuuluvia kaivoksia. Niiden verosuunnittelujärjestelyjen analyysi kuitenkin osoittaa, että kanadalaisyhtiöillä on käytössään lukuisia keinoja laskea verotaakkaansa Suomessa.

Suomalaisilla veronmaksajillakin on tästä kaikesta varmasti mielipiteitä, samoin kansanedustajilla ja ministereillä. On mahdotonta ymmärtää, miksi hallitus ei pistä aggressiiviselle verosuunnittelulle suitsia suuhun ja ota ohjia käsiinsä. Osakkeenomistajan äänivaltaa kuuluu käyttää vastuullisesti, verolainsäädännön ammottavat aukot on korjatattava.
Kaikesta huolimatta, hyvää pääsiäisen aikaa!

Kolumni on julkaistu Keskipohjanmaassa 30.3.2018.