Fennovoima

Tavoitteena taloudellinen ja puhdas energiajärjestelmä

Suomalainen uudistuva energiajärjestelmä on alati talouden ja politiikan keskiössä. Kesäkuussa Wärtsilä tiedotti mallintaneensa Suomen energiajärjestelmää ja mitä markkinoilla todennäköisesti tulee tapahtumaan. On fiksua miettiä, mihin maailma on menossa. Wärtsilän laskelman mukaan tuulivoiman rakentaminen Suomeen on kolmanneksen halvempaa kuin ydinvoiman rakentaminen. Luvuissa on huomioitu, että tuulivoimalle tarvitaan myös säätövoimaa tuulettomia päiviä varten. Aihe kiinnostaa varmasti myös …

Tavoitteena taloudellinen ja puhdas energiajärjestelmä Lue lisää »

Kirjallinen kysymys: Fennovoiman ydinvoimalahankkeen aikataulu

Eduskunnan puhemiehelle Fennovoiman ydinvoimalahanke Pyhäjoen Hanhikivenniemellä myöhästelee jatkuvasti sekä periaateluvassa asetetuissa, että yhtiön itse ilmoittamista aikarajoista. Yhtiö jätti rakentamislupahakemuksensa lähes kolme vuotta sitten kesäkuun lopussa 2015, tekaistua kroatialaista pöytälaatikkoyritystä apunaan käyttäen, kun ei ollut saanut määräajassa kokoon periaateluvassa edellytettyä kotimaista tai EU/ETA-alueen omistajapohjaa. Suomen ydinenergialainsäädäntö ei aseta takarajaa ydinenergialaitoksen rakentamislupahakemuksen täydentämiselle, kun lupahakemus on kerran …

Kirjallinen kysymys: Fennovoiman ydinvoimalahankkeen aikataulu Lue lisää »

Ratkaisun osia energiajärjestelmään

Viime vuodet ovat olleet vilkkaat puhuttaessa ja päätettäessä energiajärjestelmän uudistamisesta. Suomalainen energiapolitiikka on herättänyt kansainvälistäkin huomiota, erityisesti Olkiluoto 3:n pitkittyneen rakentamisen sekä Fennovoiman ja Rosatomin hankkeen vuoksi. Pyhäjoelle suunniteltu Hanhikivi 1 on ollut säännöllisin välein vakavissa vaikeuksissa. Kesällä 2015 mutkaisen menettelyn ja lähes 30 vuorokauden hätälisäajan turvin jätetystä rakentamislupahakemuksesta kerrotaan edelleen uupuvan noin 50 000 …

Ratkaisun osia energiajärjestelmään Lue lisää »

Fennovoima-Rosatom, alkuperämerkittyä atomivoimaa?

YLE raportoi (17.4.) Nigeriaan rakennettavasta laitoksesta otsikolla: ”Rosatomin ydinvoimalaa pusketaan sotatoimialueelle – Hallinto yrittää hyötyä ihmisten yksinkertaisuudesta”. Reportaasi sisältää myös Pyhäjoen kunnan edustajien kommentteja aiheesta. Ovat kuulemma ”huuli pyöreänä”, uskoako todeksi? Fennovoiman pääkumppani Rosatomista on Pyhäjoella ja ministeritasolla ollut tarpeellista muodostaa monenkirjaviin ydinvoima-, ydinase- ja ydinjätehankkeisiin kietoutuneesta taustasta huolimatta kelvollinen Suomi-kuva. Venäläisen ydinbisneksen varjopuolia ei …

Fennovoima-Rosatom, alkuperämerkittyä atomivoimaa? Lue lisää »

Fennovoiman polku pitenee

Säteilyturvakeskus (STUK) kertoi äskettäin tilanneensa asiantuntija-arvion Fennovoiman turvallisuuskulttuurista teknologian tutkimuskeskus VTT:lta. Lisäselvitys liittyy turvallisuuskulttuurissa havaittuihin puutteisiin, joista STUK raportoi viime vuonna. Elinkeinoministeri Olli Rehn totesi tuolloin puutteiden olevan niin vakavia, että ne uhkaavat jo ydinvoimalahankkeen rakentamisluvan myöntämistä. Nykyinen ministeri Mika Lintilä on todennut, ettei turvallisuudesta tingitä. Ydinenergialain edellyttämänä tämä on itsestään selvyys. Fennovoima toimittaa erikoisten …

Fennovoiman polku pitenee Lue lisää »

Rusinat pullasta, kyllä vai sittenkin ei?

Olen saanut menneen kesän ja syksyn mittaan yhteydenottoja ydinjätteestä. Useille alueemme asukkaille, ilmeisesti myös kuntien virkamiehille ja päättäjille Fennovoima Oy:n viime kesäkuussa julkistama tieto ydinjätteen loppusijoituspaikan tutkimuksista Pyhäjoen, Merijärven, Alavieskan ja Kalajoen rajamaastoon sijoittuvalla Sydännevalla tuli epämieluisana yllätyksenä. Näinhän oli meneteltävä, kun sopimusta ovien aukenemisesta Posivan jäteonkaloon ei ole. Lieneekö oman loppusijoituslaitoksen rakentamisen kustannuksiin todellisuudessa …

Rusinat pullasta, kyllä vai sittenkin ei? Lue lisää »

Toimintakulttuuria Fennovoiman malliin

Fennovoiman ja kotimaisia omistajia edustavan Voimaosakeyhtiö SF:n toiminta on ollut jälleen otsikoissa. YLE toi esiin yhtiön turvallisuuskulttuurista huolestuneen työntekijän irtisanomisen perusteen, sen että tämä oli ilmaissut huolensa Säteilyturvakeskukselle (STUK). Fennovoiman viestintäjohtaja Maira Kettunen kuittasi twitterissä keskustelun turhaksi ”älämölöksi”. Siinäkö yhtiön linja? STUK teetti viime talvena turvallisuusselvityksiä, joista Fennovoima ei kirkkainta mitalia napannut. Näillä teemoilla Fennovoima …

Toimintakulttuuria Fennovoiman malliin Lue lisää »

Täyttä laukkaa Fennovoiman malliin

Hevosmiesten ja -naisten termein, nyt taas todellakin näyttää siltä, että Fennovoima on päästetty isoihin kisoihin keskenkasvuisena, eikä ohjastajalla pysy ori aisoissa. Sehän pyrkii laukalle lähes joka lähdöllä! Jos hankkeen ”valmentajaksi” katsotaan kotimaista omistajajoukkoa edustava Voimaosakeyhtiö SF ja koko ”harrastuksen” päärahoittajaksi Rosatom, näyttää touhu entistä epämääräisemmältä. Voimaosakeyhtiö SF:n ja emoyhtiö Fennovoiman erikoiset toimintatavat nousivat tällä viikolla …

Täyttä laukkaa Fennovoiman malliin Lue lisää »

Pääministeri Sipilältä vastaus Fennovoimaan liittyvästä omistajaohjauksesta

Tiedote 22.10.2015, julkaisuvapaa heti Kansanedustaja Hanna Halmeenpää ja vihreä eduskuntaryhmä jättivät syyskuun lopussa eduskunnan puhemiehelle kirjallisen kysymyksen valtionyhtiö Fortumin ja Outokummun omistajaohjauksesta Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen liittyen. Omistajaohjauksesta vastaava pääministeri Sipilä vastasi eilen, ettei Suomen hallitus ole käynyt Fortumin kanssa omistusohjauksellisia neuvotteluja siitä, onko Fortumin osallisuus Fennovoimassa liiketaloudellisesti kannattavaa, omistajia hyödyttävää ja Fortumin strategian mukaista. Osa valtioneuvoston …

Pääministeri Sipilältä vastaus Fennovoimaan liittyvästä omistajaohjauksesta Lue lisää »

Suomalaisen energiapolitiikan sokea piste

Harvoin näkee Fennovoiman kaltaista prosessia, jossa rikotaan kaikkia yleisesti tunnustettuja, niin liike-elämään kuin politiikkaankin liittyviä hyvän päätöksenteon kriteerejä, kohta kohdalta. Viimeisen kahdeksan vuoden kiivaiden ylä- ja alamäkien ravaamisen seurauksena hankkeen tavaramerkeiksi ovat muodostuneet alkuperäisten suunnitelmien jatkuva muuttuminen, johtoportaassa tiuhaan vaihtuva henkilöstö, kaikkien mahdollisten prosessien uusiminen tai aikataulujen venyttäminen ja lopulta kuitenkin ydinvoimalan rakentamisen eteenpäin survominen, …

Suomalaisen energiapolitiikan sokea piste Lue lisää »

Vieritä ylös