Arvot valtion taloudessa

Suomen tila tämän hallituskauden päättyessä ei ikävä kyllä ole kaikilta osin tyydyttävä. Ilmastopolitiikka laahaa tavoitteista jäljessä, oppimistulokset laskevat ja köyhien tilanne on heikentynyt. Maamme hallitus ei ole kiristämässä ilmastopolitiikkaa kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n vakavan raportin seurauksena, vaikka aika on käymässä vähiin. Koulutuksesta on leikattu noin 900 miljoonaa euroa, eivätkä pienet paikkaukset pelasta osaamistason ja koulutuksen eriarvoistumiselta.

Sosiaaliturvan leikkauksia on tehty joka vuosi ja niitä tehdään myös ensi vuonna, vaikka talous kasvaa ja jaettavaakin jo löytyy. Noin 24 000 eläkeläistä on tämän hallituskauden aikana tippunut köyhyysrajan alapuolelle, ja ensi vuonnakin näin arvioidaan käyvän 5000 ihmiselle. Tämä talouspolitiikka on tuoreiden vaikutusarvioiden mukaan myös heikentänyt sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Suunta pitää kääntää. Oppositiossa olevat puolueet esittävät viime viikolla eduskunnassa omat vaihtoehtonsa valtion ensi vuoden verojen keruusta ja varojen käytöstä. Vihreä tulevaisuusbudjetti 2019 rakentaa pohjaa isoille uudistuksille, jotka seuraavan hallituksen on tehtävä.

Ilmastonmuutosta on torjuttava suuremmalla kunnianhimolla. Se ei ole helppoa, mutta monin verroin kalliimmaksi tulee toimeen tarttuminen vasta katastrofin kynnyksellä. Tulevat eduskuntavaalit ovat ilmastovaalit, puolueiden on aika esittää ratkaisunsa fossiilitaloudesta luopumiselle.

Koulutus ansaitsee kunnianpalautuksen. Haluamme suomalaisten osaamisen olevan maailman parasta ja panostamme koulutuksen kaikille asteille, varhaiskasvatuksesta peruskouluun, toisen asteen oppilaitoksista korkeakouluihin ja tutkimukseen. Se myös toisi tuhansia työpaikkoja koulutussektorille, nykyisten irtisanomisaaltojen sijaan.

Toimeentulovaikeuksissa elävien ihmisten tilannetta on inhimillistä parantaa välittömästi. Hallitus on heikentänyt työttömien tilannetta monella tapaa, työttömyysturvaa ei ole nostettu edes inflaatiota vastaavasti. Laskennallisesti tämä parantaa työllisyyttä, mutta todellisuudessa ja varmuudella se on myös syventänyt köyhyyttä.

Haluamme helpottaa työttömien ja köyhien tilannetta, joten esitämme takuueläkkeen korotusta, sosiaalietuuksien sitomista indeksiin sekä työttömyysturvaan selvää tasokorotusta. Hallitus puhuu usein työn vastaanottamisen kannusteista. Parhaat laskennalliset kannusteet saisi, jos poistaisi sosiaali- ja työttömyysturvan kokonaan – sitä ei kai kuitenkaan kukaan ole esittämässä työllisyyden nimissä! Politiikkaa pitää tehdä ihmisten, ei laskelmien hyväksi.

Seuraavan hallituksen suururakka on sosiaaliturvan uudistus tavalla, jossa työn kannustimia parannetaan, mutta sitä ei tehdä köyhyyttä lisäten, vaan sosiaaliturvan rakennetta selkeyttäen ja byrokratialoukkuja poistaen. Olemme jo pitkään esittäneet perustuloa avaimeksi uudistukseen.

Vihreä tulevaisuusbudjetti on arvovalinta myös suomalaisen luonnon, Suomen globaalin vastuun ja tasa-arvon puolesta. Vaihtoehtomme on tasapainoinen esitys suhteessa hallitukseen. Emme siis ottaisi yhtään enempää velkaa. Se osoitus siitä, että toisenlainen politiikka on mahdollista.

Kolumni on julkaistu Kalajokilaakso -lehdessä 21.11.2018