Onko desimaali pieni vai iso asia?

5.2.2019 / Yleinen

Ikäihmisten hoidon hoitajamitoitusta säädellään vanhuspalvelulaissa sekä sosiaali- ja terveysministeriön antamassa laatusuosituksessa. Kyse on siitä, kuinka monta hoitajaa tarvitaan yhtä hoidettavaa kohden. Tätä mitoitettaessa tulee huomioida hoidettavien fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen eli esimerkiksi muistiterveyteen liittyvä sekä sosiaalinen toimintakyky. Vanhuspalvelulakiin on kirjattu, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat palveluja saavien ikäihmisten määrää, heidän …

Onko desimaali pieni vai iso asia? Lue lisää »

Vihreiden kansanedustajat: metsien kesähakkuut uhka lintujen pesinnälle ja puustolle

25.1.2019 / Tiedote

Joukko vihreiden kansanedustajia jätti ministerille kirjallisen kysymyksen (viestin liitteenä), selvittääkseen aikooko hallitus ryhtyä toimiin kesällä lintujen pesimäaikana tapahtuvien hakkuiden kieltämiseksi. EU-komissio on todennut pitävänsä Suomessa omaksuttua kesähakkuiden sallimista EU-oikeuden vastaisina. – Suomessa ajoitetaan vuosittain mittava määrä hakkuita kesäkuukausiin, vaikka se rikkoo EU:n lintudirektiiviä, häiritsee useiden lintulajien pesintärauha sekä heikentää jo entuudestaan uhanalaisia lintupopulaatioita, Halmeenpää sanoo. …

Vihreiden kansanedustajat: metsien kesähakkuut uhka lintujen pesinnälle ja puustolle Lue lisää »

Löperö kaivoslaki

11.1.2019 / Yleinen

Suomi on maa, jossa on rikkaat malmivarat, se on tunnettua maailmalla. Valitettavan tunnettua on myös se, että kansallinen lainsäädäntömme on poikkeuksellisen antelias kaivostoimijoiden näkökulmasta. Kaivoslakimme nojaa jo ajat sitten vanhentuneeseen ”löytäjä saa pitää” -periaatteeseen. Meiltä puuttuvat louhintavero, kunnolliset korvaukset maanomistajille ja kompensaatiot kaivospaikkakunnille toiminnan haitoista. Paikallisten asukkaiden ääni ei kuulu riittävästi. Myöskään kunnilla ei ole …

Löperö kaivoslaki Lue lisää »

Hetkiä

14.12.2018 / Hannalta

”Äiti, näittekö niitä veteraaneja?” oli ensimmäinen jo eteisessä kuulemani kysymys viime viikon itsenäisyyspäivän juhlasta kotiin palatessa. Tärkeä huomio, josta ilahduin monestakin syystä. Maamme itsenäisyyttä puolustaneet veteraanit ovat vuosi vuodelta yhä korostuneemmin tärkeimpiä kunniavieraita tasavallan presidentin juhlavastaanotolla, näin kuuluu olla. Arvokasta on, että lapsikin sen huomaa ja ymmärtää jotain erityisestä merkityksestä, joka tuolla sukupolvella meille kaikille …

Hetkiä Lue lisää »

Toimenpidealoite juomapakkausten panttijärjestelmän laajentamiseksi

12.12.2018 / Toimenpidealoite

Eduskunnalle Roskaamisen vähentämisen, kierrätyksen ja ympäristöystävällisyyden tärkeys sekä kansalaisille että yrityksille on kasvussa. Yksi tehokas keino materiaalien kierrätyksen tehostamiseen ja roskaamisen vähentämiseen on panttijärjestelmän laajentaminen. Juomapakkausten panttijärjestelmillä on pitkät perinteet Suomessa ja ne toimivat erinomaisesti. Järjestelmä on materiaalien kierrätyksen kannalta tehokas tapa kerätä laadukasta materiaalia jatkohyödynnettäväksi. Panttijärjestelmät ovat myös hyvin käytettyjä ja arvostettuja – niiden …

Toimenpidealoite juomapakkausten panttijärjestelmän laajentamiseksi Lue lisää »

Vihreät kansanedustajat: Hallitus esittää heikennystä ympäristö- ja luontoarvojen huomioonottamiseen kaivoshankkeissa 

10.12.2018 / Tiedote

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen kaivoslain 32 ja 34 §:ien muuttamisesta. Malminetsintäluvan, kaivosluvan tai kullanhuuhdontaluvan hakija saisi etuoikeuden alueeseen ilman Natura-vaikutusarviota ja ympäristövaikutusten arviointiselostuksen liittämistä lupahakemukseen. – Hallitus on luomassa nopeutettua ohituskaistaa kaivostoimijoille varata alueita omaan käyttöönsä nykyistä suppeammalla hakemuksella. Tällainen etuajo-oikeus olisi arveluttavaa maanomistajan oikeuksien näkökulmasta, eikä myöskään kansallisen edun mukaista, vihreiden varapuheenjohtaja, kansanedustaja …

Vihreät kansanedustajat: Hallitus esittää heikennystä ympäristö- ja luontoarvojen huomioonottamiseen kaivoshankkeissa  Lue lisää »

Lisää luomua!

2.12.2018 / Hannalta

Pitkin Suomea ollaan tyrmistytty siitä, että ensi vuonna luonnonmukaisen tuotannon eli luomun laajenemista rajoitetaan jyrkästi. Äimän käkenä on moni eduskunnassakin. Tilat eivät ensi keväänä voi hakea luomukorvausta uusille peltoaloille, sillä rahat ovat lopussa, ellei uusia päätöksiä tehdä. Luomun lisäksi myös ympäristökorvauksen tukia leikataan vuonna 2020 noin kolmanneksella. Syyksi on kerrottu, että ohjelmakauden alussa rahaa kului …

Lisää luomua! Lue lisää »

Hölmöilyä terveydellä ja turvallisuudella

2.12.2018 / Hannalta

Kahvit meinasivat läikkyä eduskunnan pöydille lukiessa YLEn uutista rokottamattomien lasten tuhkarokkotartunnoista Pohjanmaalla. Etenkin Vaasan ja Kokkolan seuduilla on tullut muodikkaaksi ilmiö välttää pienten lasten rokotusohjelmaan kuuluvia, tartuntataudeilta suojaavia rokotteita. Turvallisiksi todettujen, kansakunnan joukkoimmuniteetin kannalta erittäin tarpeellisten rokotteiden käyttämättä jättäminen on vaarallista. Riskivyöhykkeessä ei ole vain oman lapsen terveys, vaan koko rokotuskielteinen yhteisö ja joidenkin tartuntatautien …

Hölmöilyä terveydellä ja turvallisuudella Lue lisää »

Kirjallinen kysymys raakkututkimuksista Sierilän voimalaitoshankkeessa

30.11.2018 / Kirjallinen kysymys

Eduskunnan puhemiehelle Kemijoki Oy on suunnitellut uuden 44 MW vesivoimalaitoksen rakentamista Kemijoelle, Rovaniemen Oikaraisen kylän Sieriniemelle. Korkein hallinto-oikeus on keväällä 2017 vahvistanut Sierilän voimalaitoksen vesitalousluvan. Hankkeen yksityiskohtainen valmistelu on meneillään. Voimalaitoshankkeen vaikutusalueelta, Kemijoen Vanttauskosken alapuolelta löydettiin vuonna 2017 kaksi erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun yksilöä, mikä voi vaikuttaa voimalahankkeeseen. Jokihelmisimpukka on suojeltu EU:n luontodirektiivin liitteissä …

Kirjallinen kysymys raakkututkimuksista Sierilän voimalaitoshankkeessa Lue lisää »

Kirjallinen kysymys Saamen Kielikaltion rahoituksesta

28.11.2018 / Kirjallinen kysymys

Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielten kielenhuollosta Suomessa vastaavan Saamen Kielikaltion (Sámi Giellagáldu) tämänhetkinen rahoitus on päättymässä vuoden lopussa. Jotta se pystyisi toimimaan kaikkien kolmen Suomessa puhutun saamen kielen eli pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielen hyväksi, rahoitusta tarvittaisiin arvioiden mukaan noin 370 000 euroa vuodessa. Ensi vuoden budjettiin hallitus on kuitenkin esittänyt vain tästä vain puolet, 184 …

Kirjallinen kysymys Saamen Kielikaltion rahoituksesta Lue lisää »

Vieritä ylös