Eläinsuojelun uudet tuulet ja vanhat vaivat

Maatalousministeri Jari Leppä (kesk.) on laittanut vauhtia parikymmentä vuotta vanhan eläinsuojelulain päivittämiseen. Lakiuudistus on lähdössä lausuntokierrokselle ensi syksynä. Edistyksellisyys ja asteittain tehtävät uudistukset eläinten hyvinvoinnin kohentamisessa kannattaisi pitää Suomen valttina.

Lakiluonnoksessa on muutamia merkittäviä parannuksia. Sellainen eläinten jalostus kielletään, josta aiheutuu eläinten lisääntymiskyvyttömyyttä tai vakavia rakenneongelmia. Käyttöön tulee positiivilistaus eläinlajeista, joita ylipäänsä sallitaan pidettävän. Uusia eläinlajeja, joiden tarpeista ja hoidosta ei ole olemassa riittävästi tietoa, ei saa ottaa huolehdittavakseen. Huoltajavastuu ulotetaan alle 16-vuotiaisiin lemmikin omistajiin, teurastuksissa tainnutukset tulevat pakolliseksi ja kaikenlaiset piikki- ja sähköpannat kielletään.

Sikojen porsitushäkkejä ei olla kieltämässä. Emakoiden pitäminen tiineytyshäkeissä poistuu 15 vuoden siirtymäajalla. Eläinsuojelijat ovat kritisoineet voimakkaasti parsinavettoja, joita ei olla kieltämässä edes siirtymäajalla. Itse pidän huomattavasti merkittävämpänä nautojen laiduntamismahdollisuutta, sitä ei tosin esitetyn lakiuudistuksen myötä edelleenkään pystytä takaamaan.

Parsinavettojen rakentamiseen tai laajentamiseen ei uuden lain mukaan enää myönnettäisi tukia. Sonnien parressa pitäminen puolestaan kielletään viiden vuoden siirtymäajalla. Pihatot yleistyvät ja korvaavat parsinavetat ajan myötä. Tulevaisuuden naudat elävät siis yhä useammin laumassa liikkuen. Harvinaistuuko samalla karjan laidunnus? Se jää nähtäväksi.

Lemmikkien osalta lakiehdotuksessa ei esitetä toimia kissojen ja koirien rekisteröinnin ja tunnistamisen vahvistamisesta. Sirutus ei tule pakolliseksi, vaikka sillä voitaisiin tehokkaasti puuttua haitalliseen pentutehtailuun.

Poliittinen keskustelu käy jo vilkkaana. Toukokuussa julkisuuteen tuli suunnitelma kieltää sikojen ulkotarhaus, josta myös vihreiden kansanedustajat kysyivät ministeriltä. Asetusmuutoksesta luovuttiin useista lähteistä tulleen palautteen vuoksi. Sikojen hyvinvointiin ja lihan laatuun merkittävästi vaikuttavan ja sikatiloilla parhaillaan yleistyvän vapaan ulkotarhaamisen on todettu vähentävän käytöshäiriöitä ja aggressiivisuutta.

Eläinten hyvinvointi ei tarkoita ainoastaan sitä, että eläin on ravittu, sillä ei ole sairauksia, eikä sitä ole tarpeettomasti lääkitty antibiooteilla. Hyvinvointiin kuuluu myös kaiken kivun tuottamisen välttäminen ja se, että eläin mahdollisuuksien mukaan voi harjoittaa lajilleen tyypillistä käyttäytymistä. Joillekin lajeille se on muun muassa laumassa liikkumista ja laiduntamista, toisille lajeille jotain muuta.

Eläinsuojelulakia uudistettaessa alemmalle asetustasolle säädettäväksi on jäämässä monia keskeisiä eläinten hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä, kuten kivunlievitys nupotuksen ja kastraation yhteydessä, eläinten riittävän vedensaannin turvaaminen ja turkistarhaukseen liittyvät parannukset, joita on lupailtu jo vuonna 2013 käydyn kansalaisaloitteen hylkäämisen yhteydessä.

Eläinten hyvinvointiin panostaminen on kunnia-asia useimmille ruoantuottajille ja eläinten omistajille. Asiantuntemusta on paljon. Vuonna 2015 tehdyn Eurobarometrin mukaan 99 % suomalaisista kertoi pitävänsä eläinten hyvinvointia tärkeänä. 90 % oli sitä mieltä, että tuotantoeläimet tarvitsevat parempaa kohtelua kuin ne nyt saavat. Eläinten hyvinvoinnin vaateet eivät ole tuulesta temmattua pienen piirin puuhaa.

Kolumni on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 14.6.2017.