Energiaa ja käänteitä

Matkalla Euroopan vihreiden järjestämään energiakonferenssiin Brysseliin aikaa lukemiselle oli eilen ruhtinaallisesti. Teemaan liittyen tartuin suomalaisesta energiapolitiikasta väitelleen sosiologi Miikka Salon opukseen Energiakäänne, joka luotaa Saksan ja Suomen energiapoliittisia valintoja ja niiden vaikutuksia. Kirjaa voi suositella lämpimästi kaikille, joita kiinnostaa katsaus siihen, miten politiikkaa energian ympärillä on tehty viime vuosikymmeninä meillä ja muualla, miten energiamarkkinat toimivat, miten sähkön hinta markkinoilla muodostuu ja mitä siitä seuraa.

Salon mukaan paljonpuhuttu Saksan energiakäänne, 1990-luvulla alkanut voimakas kasvukurvi uusiutuvien tuotantomuotojen osuudessa ei näytä lainkaan niin ongelmalliselta, kuin julkinen kuva vaikkapa Suomessa antaa ymmärtää. Sen sijaan kirja antaa suorastaan valitettavan selkeän vaikutelman siitä, kuinka Suomessa eletään edelleen vahvasti keskitetyn sähköjärjestelmän perinteessä, vanhaan takertuen. Näin oli aiemmin Saksassakin, jossa muutos kohti uusiutuvan energian kasvavaa tuotantoa on koonnut vahvan poliittisen rintaman ohella taakseen niin Metallityöläisten liiton, Saksan viljelijöiden yhdistyksen kuin uusiutuvan energian tuottajat ja ympäristöjärjestötkin. Suomessa energiapolitiikan eliitti, sisäpiiri on varsin suppea joukko. Sillä on merkitystä muutosmahdollisuuksien kannalta.

painavaa_asiaa

Vihreiden kansanedustajat Hanna Halmeenpää ja Krista Mikkonen lupauksineen Painavaa asiaa-tapahtumassa 22.5.

Muutosta maailman menoon hakee myös globaalien kehityskysymysten asiantuntijajärjestö Kepa ry, jonka organisoimaan Painavaa asiaa -tapahtumaan osallistuin viime viikolla Helsingissä. Painavimmat ja polttavimmat keskustelut sielläkin kehkeytyivät energian, ilmastokysymysten ja kestävän maailmantalouden äärelle. Kansanedustajan tärkeimpiin tehtäviin kiistatta kuuluu edistää Suomen ja maapallon kannalta kestäviä asioita.

Edistettävien asioiden lukuisaa toivelistaa kuultiin myös Suomen yrittäjien seminaarissa 20.5., jossa runsas joukko kansanedustajia tapasi alueeltaan nimettyjen kummiyritysten edustajia, niin minäkin. Verkostoituminen ja tiedonvaihto lisää ymmärrystä yrityselämän koukeroisesta arjesta, jota olisi monin paikoin suotavaa muuttaa sujuvammaksi ja yrityksiin syntyvien työpaikkojen kasvuvauhtia lisääväksi.

Viime eduskuntaviikon ehdoton kohokohta oli omien oppilaitteni, Raumankarin koulun 9-luokkien vierailu Pikkuparlamentin kansalaisinfossa, jonka auditorio eduskuntatalon remontin ajan onkin käytännössä ainoa paikka, jossa vierailijaryhmiä voi vastaanottaa. Oppilaiden kevätreissun huippuhetket saattoivat kyllä löytyä pääkaupunkivisiitin aivan muista osioista, mutta itselleni tutun porukan ja kahden opettaja-kollegan vierailu ja heille eduskuntatyön aloittamisesta kertoilu oli kotoisaa plussaa.

raumankarin_ysit

Viime työvuosista poiketen oma kesälaidunkauteni ei vielä hetkeen ole aivan kielen päällä. Energiaa pitää suunnata tulevien viikkojen töihin niin eduskunnassa kuin kotiseudun asioissakin.