Energiajuomista kaloreita, ei kylläisyyttä

Eurooppalaisten nuorten viime vuosikymmeninä saamat lisäkalorit ovat tutkimusten mukaan pääosin peräisin sokerista. Suurimmassa roolissa ovat sokeriset juomat, kuten limsat, tuoremehut ja energiajuomat, jotka kaikki vaikuttavat olevan myös suomalaisten nuorten ja lastenkin suosiossa.

Energiajuomat sisältävät huomattavan sokeriannoksen lisäksi myös vaihtelevia määriä piristeaineiksi luokiteltavia ainesosia, kuten kofeiinia, tauriinia ja glukuronolaktonia. Kasvuvaiheessa olevilla lapsilla ja nuorilla on aikuisväestöä suurempi riski yliherkistyä näille piristeille.

Liiallisen energiajuomatankkauksen seurauksena voi olla sydämen tykytystä, pahoinvointia, päänsärkyä, ahdistuneisuutta, nukahtamishäiriöitä ja yliaktiivisuutta. Energiajuomat eroavat kahvista valtavan sokerimääränsä vuoksi ja siten, että ne sisältävät tauriinia, joka ei sovi yhteen alkoholin kanssa.

Aihe ei ole uusi. Suomen valtion lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila totesi tällä viikolla olleensa jo kymmenen vuotta sillä kannalla, etteivät energiajuomat sovi lasten käytettäviksi. Iltalehti haastatteli alkuviikosta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ravitsemusalan asiantuntijaa sekä Myrkytystietokeskuksen erikoislääkäriä, jotka kumpikin totesivat energiajuomien riskit lapsille ja nuorille. THL:n asiantuntija suosittaisi energiajuomille samoja ikärajoja kuin alkoholille. Alle 15-vuotiaiden ja raskaana olevien ei voimassa olevan suosituksen mukaan pitäisi käyttää energiajuomia lainkaan.

Energiajuomat eivät ole ravitsemuksellisesti hyödyllisiä. Sokeria, piristeitä ja lisäaineita niissä on paljon, terveellisiä ravintoaineita ei lainkaan. Esimerkiksi kouluruuan korvaaminen energiajuomatölkillisellä ei lasta ravitse. Saman voi tosin todeta tuoremehujen hörppimisestä: kaloreita ja kiloja kertyy, kylläisyyden tunne jää lyhyeksi.

Aihe ei ole eduskunnassakaan jäänyt huomiotta. Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) jätti energiajuomista kirjallisen kysymyksen vuonna 2011. Silloinen peruspalveluministeri Guzenina-Richardson (sd.) vastasi näin: ”Julkisen vallan on perustuslain 19 §:n mukaan edistettävä väestön terveyttä ja sen on myös tuettava perheen mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Julkisen vallan onnistumista lasten terveyden edistämisessä tulee arvioida lasten arkielämän näkökulmasta. Pelkkä vanhempien vastuun korostaminen ja pakkauksessa oleva varoitusmerkintä eivät ole riittäneet estämään energiajuomien ja niihin rinnastettavien tuotteiden lisääntyvää myyntiä lapsille.”

Asiassa ei tuolloin kuitenkaan tapahtunut edistystä, nykyistä hallitusta tullaan epäilemättä muistuttamaan aiheesta. Olisi vastuullista miettiä mahdollisia rajoituksia juomien sallittuihin sisältöihin tai niiden mahdolliseen myynnin rajoittamiseen alaikäisten osalta. Ehkäpä topakka ja pätevä perhe- ja peruspalveluministeri keskustan Annika Saarikko tarttuu asiaan ja ryhtyy toimiin energiajuomien haittavaikutusten ehkäisemiseksi lasten ja alaikäisten nuorten osalta.

Kolumni on julkaistu Kalajokilaaksossa 17.1.2018.