Fortum – hiilipäästöjä ja uraanijätettä, puhtaista lupauksista viis

Valtionyhtiö Fortum Oyj on vakavarainen energiatoimija, joka on strategiassaan kertonut kaikille suomalaisille ja myös meille kansanedustajille edistävänsä muutosta kohti puhtaampaa maailmaa ja vahvistavansa tätä muutosta uudistamalla energiajärjestelmää. Fortum on tehnyt miljardibisnestä myymällä suomalaisten sähköverkot ja rahastamalla suomalaisia sähkönkuluttajia. Näitä varoja on kerrottu sijoitettavan vähäpäästöiseen energiaan.

Kilpailukykyään muuttuvassa maailmassa Fortum on kertonut ylläpitävänsä keskittymällä jatkossa aurinkovoimaan, tuulivoimaan, bio- ja jätepolttoaineisiin sekä vähentämällä fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan tuotannon päästöt minimiin. Hyviä suunnitelmia, visiotasolla.

Tällä hallituskaudella Fortumin näyttävimmät sijoitukset ovat kuitenkin saksalaisen energiakonserni E.ON:n oletettavasti kannattamattomana hylkäämä Fennovoiman sekava ydinvoimalahanke sekä uusimpana niin ikään E.ON:n hylkäämä, menneen maailman fossiilivoimajätti Uniper. Näinkö kestävä kehitys integroidaan osaksi Fortumin strategiaa? Fortumin ja samalla Suomen valtion vastuulle näyttää paremminkin kertyvän yhä kasvava määrä ydinjätettä sekä ilmastonmuutosta kiihdyttäviä hiilidioksidipäästöjä.

Jos Fortumin tavoittelema lähes 47 % Uniper-kauppa toteutuu suunnitellusti, konsernista tulee myös yksi Venäjän energiamarkkinoiden suurimmista toimijoista. Uniper nimittäin omistaa 7-8 % koko Venäjän sähköntuotannosta. Fortumilla on ennestään noin 10 gigawatin verran omaa lämmöntuotantoa itänaapurissa sekä hampaat irvessä, mutta palkitsevat vesivoimakaupat ja hyvät Venäjä –suhteet mielessä ostettu osuus venäläisen Rosatomin puskemasta Fennovoimasta. Energiamarkkinoilla Venäjä on monimutkainen yhteistyökumppani. Joko maariskin kasvamista on havahduttu arvioimaan hallituksen omistajaohjausyksikössä?

Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Mika Lintilä (kesk.) vaikuttaa välinpitämättömältä. Suomen hallitus ja koko eduskunta pyrkii saamaan Suomen irti fossiilisista polttoaineista. Viime viikolla eduskunta kävi perusteellisen keskustelun hallituksen selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030. Ilmastonmuutoksen torjunnan ja oman kansallisen vastuumme tahdista on nopeampia ja hitaampia näkemyksiä, suunta on kuitenkin yhteisesti ja parlamentaarisesti hyväksytty. Enemmistöomistajana valtion tulee edellyttää tässä suunnitelmassa pysymistä myös valtionyhtiöiltä.

Fortum kertoo informoineensa poliitikkoja yhtiön strategiasta, mutta ei Uniper-kaupoista etukäteen. Syykin on ilmeinen – valtaosin fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan tuotannon osuuden kasvattaminen on juuri päinvastaista, kuin mitä yhtiön strategia edellyttää. Ministeri Lintilää tai Fortumia itseään asia ei näytä huolettavan.

Asian vastuuministeri Lintilä on kuitannut kauppasuunnitelmiin kohdistuvan kritiikin toteamalla, että Saksassa hiilivoima on siirtymäkauden energiamuoto, kuten Suomessa ydinvoima. Nyt vaikuttaa siltä, että Fortumin fossiilivisiot ja Fennovoima-hääräilyn hyväksymällä hallituksen strategia onkin puhtaaseen teknologiaan siirtymisen sijaan pyrkimys pitäytyä siirtymäkauden saastuttavissa ja vaarallista jätettä tuottavissa ratkaisuissa mahdollisimman pitkään. Ravimiehenä ministerin kuuluisi tietää, että vanhaa ja rampaa hevosta ajamalla ei päästä hyväksytysti maaliin, eikä ainakaan siihen lopputulokseen, jota on kansalle kerrottu tavoiteltavan.

Kolumni on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 4.10.2017.