Hölmöilyä terveydellä ja turvallisuudella

Kahvit meinasivat läikkyä eduskunnan pöydille lukiessa YLEn uutista rokottamattomien lasten tuhkarokkotartunnoista Pohjanmaalla. Etenkin Vaasan ja Kokkolan seuduilla on tullut muodikkaaksi ilmiö välttää pienten lasten rokotusohjelmaan kuuluvia, tartuntataudeilta suojaavia rokotteita.

Turvallisiksi todettujen, kansakunnan joukkoimmuniteetin kannalta erittäin tarpeellisten rokotteiden käyttämättä jättäminen on vaarallista. Riskivyöhykkeessä ei ole vain oman lapsen terveys, vaan koko rokotuskielteinen yhteisö ja joidenkin tartuntatautien kohdalla laaja joukko muitakin ihmisiä.

Terveydenhuollon parhaita saavutuksia on lukuisten tartuntatautien häviäminen keskuudestamme lähes kokonaan. Tämä on voitto nimenomaan lasten terveyden kannalta. Tutkimuksen, kansanterveydestä huolehtivien vastuutahojen ja ainutlaatuisen suomalaisen neuvolan voimin on lapset systemaattisesti saatu suojattua useilta ennen jopa lapsikuolemiin johtaneilta taudeilta.

Rokotusohjelma kehittyy ja päivittyy kaiken aikaa, siihen on satsattu paljon. Voi hyvin sanoa lastemme saavan valtiolta lahjaksi terveyttä vuosikymmeniksi! Toivoisi kaikkien vanhempien arvostavan ja hyödyntävän terveydenhuoltoturvaamme lapsen parasta ajatellen.

Keski-Pohjanmaan vaikutusalueella on tapahtunut toinenkin lapsiperheiden tai sellaisiksi aikovien etua ja turvallisuutta koskeva iso muutos. Tieto Oulaskankaan sairaalan synnytysosaston sulkemisesta tämän vuoden lopussa on järkyttänyt monia.

Syyksi on todettu päivystysasetus ja sen tiukan yksisilmäinen tulkinta sosiaali- ja terveydenhuollon keskusvirasto Valvirassa. Itse olen epäillyt Valviran syyttelyä vastuun pakoiluksi. Päättäjien tiedossa on alusta alkaen ollut, että päivystystoiminnan vaatimuksia kiristävä asetus johtaa pienten aluesairaaloiden ahdinkoon.

Eduskunta äänesti vuonna 2015 päivystysasetuksen muuttamisesta siten, että siitä olisi poistettu noin tuhannen vuosittaisen synnytyksen raja, jota monet pienet synnytyssairaalat eivät täytä. Eduskunnalla oli siis mahdollisuus muuttaa kehityksen kulkua aluesairaaloiden toimintaa ja tulevaisuutta tukevaksi. Toisin kävi, me hävisimme. Eduskunnan enemmistö niittasi aluesairaaloiden ja niiden synnytysosastojen kohtalon kiinni.

Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten (myöh. sinisten) hallitusohjelma edellytti erikoissairaanhoidon toiminnan tehostamista ja sitä kautta saatavia säästöjä jo ennen sote-uudistusta. Pääministeri Sipilän reformiministeriryhmä myös linjasi, että sairaalaverkkoa ja yhteispäivystyspalveluja uudistetaan. Terveydenhuoltolakiin on tehty päivystyksen ja erikoissairaanhoidon rakenteita koskevia muutoksia siten, että jatkossa kaksitoista sairaalaa eri puolilla maata järjestävät laajan ympärivuorokautisen päivystyksen.

Kokkola puolestaan kuuluu niiden paikkakuntien joukkoon, jossa keskussairaala jatkossakin järjestää tavallisimmin tarvittavien erikoisalojen päivystyksen, kuten synnytyspäivystyksen palvelut. Pienemmistä sairaanhoidon yksiköistä, kuten Oulaskankaan aluesairaalasta toimintoja lopetetaan.

Päivystyksen keskittämisen tavoitteena sanotaan olevan varmistaa palvelujen yhdenvertainen saatavuus, riittävä osaaminen ja asiakas- ja potilasturvallisuus hoitavassa yksikössä sekä kustannusten kasvun hillintä. Kustannuksia lopputulos varmasti karsii, muusta on vahvasti eri näkemyksiä.

Sairaalaverkko harvenee, palvelujen saatavuus keskittyy, eikä sitä pääse taitavinkaan poliitikko karkuun, että asiat olisi voitu tehdä toisin. Tahto puuttui.

Kolumni on julkaistu Keskipohjanmaa -lehdessä 2.12.2018