Ilman ammattia ei pärjää

Hallituksen toteuttamat koulutusleikkaukset ovat historiallisen suuria, vaalikauden aikana noin miljardi euroa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan arvion mukaan koulutuksesta leikataan vuoteen 2019 mennessä jopa 1,1 miljardia euroa. Leikkauksia on laajalti kritisoitu aivan liian rajuiksi. Maan talouden kohentamiseksi juuri koulutukseen pitäisi panostaa. Tämä on useiden asiantuntijoiden ja merkittävien elinkeinoelämän vaikuttajien näkemys.

Vakavimpien joukkoon kuuluvana virheenä on pidettävä ammatilliseen koulutukseen kohdistuvia leikkauksia. Ne näyttävät osuvan piiskan lailla myös Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän oppilaitoksiin, joissa on juuri käyty mittavat YT-neuvottelut ja pakon edessä päätetty merkittävistä opetushenkilöstön irtisanomisista. Lähiopetusta joudutaan vähentämään entisestään. Kaikkien opiskelijoiden tulisi siis kyetä hyvin itsenäiseen opintojensa edistämiseen. Työpaikoilla tapahtuvien harjoittelujaksojen määrä kasvaa.

Valitettavasti kaikki 16-20 -vuotiaat ammattiin opiskelevat nuoremme eivät tule pysymään tällaisen kelkan kyydissä. Omatoimiopiskelu sopii vain harvoille. Ne jotka opettajajohtoista lähiopetusta, siis ammattiin oppimisen teorian ja käytännön taitojen ohjattua opiskelua eniten tarvitsevat, ovat heikoilla. Väliinputoamisen ja syrjäytymisen uhka on vakavin niille nuorille, joille opiskelu tuottaa vaikeuksia jo entuudestaan.

Harjoittelupaikkoja on vaikea löytää kaikille tarvitsijoille jo tällä hetkellä. Yritykset eivät välttämättä halua opiskelijoita ohjaukseensa kiireaikoina, jolloin ammattitaitoisilla ja kokeneilla työntekijöillä ei ole aikaa harjoittelijoiden ohjaamiseen. Hiljaisina aikoina opiskelijoita ei haluta työpaikoille peukaloita pyörittelemään.

Pelkästään ammatilliseen koulutukseen on kohdistettu 190 miljoonan euron leikkaus. Samalla toteutetaan ammatillisen koulutuksen ”reformia”, jonka sisältö on epäselvä. Moni yrittäjä on kritisoinut koulutuksen tason laskeneen jo nyt niin rankasti, ettei työelämään saada osaavia tekijöitä, vaan työnantajien on heidät itse koulutettava, jo suoritetun tutkinnon päälle. Myös aloituspaikkoja joudutaan leikkausten myötä luultavasti vähentämään. Pohjois-Pohjanmaalla, Suomen nuorisovaltaisimmassa maakunnassa tällainen kehitys on katastrofaalista nuorten ja aluetalouden kannalta. Mikäli toimipisteverkkoa vielä karsitaan, joutuu yhä useampi 15-16 -vuotias muuttamaan suoraan peruskoulun jälkeen pois kotoa, liian varhain.

On kaikkien etu, että panostamme koulutukseen ja että jokaisella nuorella on taustastaan riippumatta mahdollisuus opiskella niin pitkälle kuin rahkeet riittävät. Koulutus, ammatti ja työ ovat ihmiselämän menestyksen ja hyvinvoinnin avaintekijöitä. On hyvä kehittää koulutusjärjestelmiä, rajuissa leikkauksissa ei kuitenkaan ole kyse uudistamisesta, vaan kurjistamisesta. Jos koulutusleikkausten väitetään olevan välttämätön keino saada Suomen talous kestävälle pohjalle, on vähintäänkin suuri tarve selvittää keinojen negatiiviset sivuvaikutukset ennen loppupäätelmiä.

Kolumni on julkaistu Kalajokilaaksossa 20.1.2017.