Joulun ilmastoihme

Joulukuun 12. Pariisissa 195 maata hyväksyi YK:n kansainvälisen ilmastosopimuksen. Tätä on kuvailtu historialliseksi käännekohdaksi ilmaston lämpenemisestä seuraavien tuhoisien vaikutusten estämisessä. Pariisin sopimus velvoittaa ensi kertaa sekä rikkaat teollisuusmaat että köyhät maat hillitsemään hiilidioksidipäästöjä. Sopimusten ulkopuolisissa ”kehitysmaissa” on ollut noin 30 maata, joiden kansantuote henkeä kohti on nykyään suurempi kuin köyhimmissä EU-maissa. Nyt nämäkin maat, kuten Saudi-Arabia, Kiina, Malesia ja Intia ovat mukana. Vaikkapa Kiinan päästöt ovat kasvaneet maailman suurimmiksi, väkilukuun suhteutettuna ne ovat EU:n suuruusluokkaa. Köyhille kehitysmaille on luvassa miljardien eurojen tukia, joilla helpotetaan siirtymää vihreään talouteen.

Pariisissa sopimus syntyi yksimielisesti, yhdenkään maan hallituksen edustaja ei riitauttanut päätöstä. 187 maata, jotka tuottavat yli 98 % maailman päästöistä, ilmoitti Pariisin kokouksessa päästörajansa vuodelle 2030 tai 2025. Oikeudellisesti sitova sopimus astuu voimaan, kun sen on ratifioinut vähintään 55 maata, jotka kattavat vähintään 55 % maailman päästöistä. Sopimuksessa ei ole takarajaa, se velvoittaa maat tarkastelemaan päästörajojen riittävyyttä 5 vuoden välein, ensimmäisen kerran vuonna 2018. Maakohtaisia päästörajoja saa muuttaa vain tiukempaan suuntaan. Sanktioita ei ole, niitä ei ole suurimmassa osassa kansainvälisistä sopimuksista. Esimerkiksi Montrealin pöytäkirja vuodelta 1987 yläilmakehän otsonikerrosta vahingoittavien freonien käytöstä poistosta on toteutunut tehokkaasti, ilman sanktioita.

Pariisin sopimuksen mukaan ilmastonmuutos tulee hillitä selvästi alle kahden asteen, pyrkien kohti 1,5 astetta. Tämä tarkoittaa käytännössä fossiilisista polttoaineista luopumista. Myös hiiltä ilmakehästä sitovien metsien globaali väheneminen on pysäytettävä. Ilmastonmuutos on aiheuttanut ja tulee aiheuttamaan vahinkoja ja menetyksiä, joihin ei voi sopeutua, sekin Pariisissa yhteisesti tunnustettiin.

Kokouksen varsinaisten päätösten lisäksi 20 maata ja 28 sijoittajaa lupasivat antaa 10 mrd dollaria päästöttömän energian tutkimukseen. 120 maata lupasi sijoittaa aurinkoenergiaan 100 mrd dollaria vuoteen 2030 mennessä. 37 maata lupasi vähentää metsien hävittämisen puoleen vuoteen 2020 mennessä ja kokonaan vuoteen 2030 sekä uudelleen metsittää Intian kokoisen maa-alueen. 700 kaupunkia lupasi siirtyä pelkkään uusiutuvaan energiaan vuoteen 2050 mennessä. Toivorikasta on, vielä kun saataisiin valkea joulu!

Suomalaisissa kunnissakin tehdään ilmastotekoja. 27 HINKU-hankkeessa mukana olevaa kuntaa on sitoutunut 80 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Päästöjä vähennetään etenkin parantamalla energiatehokkuutta ja lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä. Myös maankäytön, energiantuotannon ja liikenteen päästöihin kunnan alueella voidaan vaikuttaa. Tavoitteet vahvistavat paikallista hyvinvointia kustannussäästöjen, energiaomavaraisuuden ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien kautta. Fiksua hommaa. HINKU-kuntia on Pohjois-Suomessa toistaiseksi vain yksi, Ii. Olisiko Kalajokilaaksosta mukaan lähtijöitä?

Kirjoitus on julkaistu Kalajokilaaksossa 18.12.2015.