Kiitettäviä kompromisseja

Päätöksenteossa harvoin, jos koskaan saavutetaan sellaisia lopputuloksia, joihin kaikki olisivat tyytyväisiä. Useimmiten on hyväksyttävä välimuoto eri osapuolten yhteisnäkemykseksi. Hyvä tulos voi alkuperäisen tavoitteen sijaan olla sellainen, jonka kanssa kaikki voivat elää ja mennä eteenpäin.

Asiallisesti perusteltujen eri näkemysten kuuleminen ja kunnioittaminen kuuluu hyvään päätöksentekokulttuuriin, sen taidon hallintaa myös eduskunnassa pidetään arvossaan. Politiikanteon välineet eivät oikeastaan koskaan ole niin ahtaissa kehyksissä, että voisi rehellisesti väittää vaihtoehtoja olevan vain yksi. Vaihtoehtoja on aina, vähintään kaksi. Numeroja voi olla enemmänkin, kuten sosiaali- ja terveyspalveluja uudistettaessa. Vihreä eduskuntaryhmä on todennut sote-uudistuksen olevan joka tapauksessa todennäköisesti selkeä parannus palvelujen järjestämisen nykytilaan. Emme ole pessimistejä, haluamme olla nyt valitulta pohjalta mukana rakentamassa hyvää lopputulosta.

Oppositioryhmien tehtävä on vaihtoehtojen esittäminen hallituksen harjoittamalle politiikalle. Valttia on maltin lisäksi hyvin tehty taustatyö, vaikutusarviointien ja eri asiantuntijaselvitysten tarkka läpikäyminen, tarvittaessa sellaisten teettäminen. Vihreillä on pitkäkestoinen maine eräänlaisesta ”nipotuksesta” päätöksenteossa. Itsekin tunnistan olevani pedantti ja työorientoitunut ihminen, siis tarkka ja tiukkapipoinen? Tarpeen tullen varmasti sitäkin. Opettajan työssä sain kerran oppilaspalautteen: ”Ope on vähän nipo, mutta se on oikeastaan ihan hyvä.” Eduskunnassakin kohtalaisen nipotuksen, tietojen oikeellisuuden ja taustojen selvittämisen tarkka syyni on varsin tarpeellista, koska tehtävät päätökset vaikuttavat kaikkiin suomalaisiin. Näin on ollut myös tämän syksyn talousarviotohinoissa.

Siksi on hyvä, että hallituspuolueet eivät ole sulkeneet korviaan esitetyiltä vaihtoehdoilta ja perustellulta kritiikiltä. Sen sijaan hallitus on jo useita kertoja vetänyt esityksiään takaisin, kokonaan tai osittain uuteen tarkasteluun, ja korvannut niitä yhteisesti hyväksytympään suuntaan. Viimeviikkoina näin on tapahtunut eläkkeensaajien asumistuen ja lääkekorvausten leikkauksille, harmaan talouden torjunnan määrärahoituksen pienentämiselle ja esitykselle ensimmäisen sairaslomapäivän palkattomuudesta.

Eläkeläisten asumistukileikkausten peruuttamisesta uutisoitaessa todettiin, että päätös olisi aiheuttanut vähintään 27.000 eläkeläisen putoamisen köyhyysrajan alapuolelle. Tämä tuli ilmi, kun vihreät pyysivät eduskunnan tietopalvelulta vaikutusarviointia esitetyistä leikkauksista. Nyt olemme kysyneet muun muassa, onko hallitus tekemässä varhaiskasvatuksen leikkauksista lapsivaikutusten arviointia ja hyödyntämässä arvioinnin tuloksia säästötoimien kohdentamisessa ja toteutuksessa.

Epäoikeudenmukaisten leikkauksien perumisen lisäksi parannuksia pyritään tekemään lakiesityksiin myös niiden palattua eduskunnan valiokuntiin lausuntokierroksilta. Näin on käymässä esimerkiksi maatalouslomituksen muutoksia koskevalle laille, jota erittäin aiheellisesti ehdittiin kritisoida myös julkisesti. Metsähallituksen yhtiöittämistä koskevaa lakiluonnosta vaadittiin yhdessä muutaman oppositioryhmän edustajan kanssa uudelle lausuntokierrokselle, joka toteutuikin. Joitain parannuksia siihenkin lienee odotettavissa.

Vihreä eduskuntaryhmä tervehtii ilolla avointa ja yhteistyössä toteutettavaa päätöksentekoa ja toivoo, että hallitus, yhteistyössä kaikkien eduskuntaryhmien kanssa löytää sellaisia korvaavia säästökohteita, jotka eivät kohtuuttomasti kohdistu etenkään niihin, jotka heikoiten itseään voivat puolustaa. Näitä olemme esittäneet vaihtoehtobudjetissamme.

Kirjoitus on julkaistu Kalajokilaaksossa 23.11.2015.