Kohtuus vaarassa

Jätimme muutama viikko sitten välikysymyksen hallituksen päätösten vaikutuksista eläkkeensaajiin, sillä oikeus ja kohtuus näyttävät tässä hallitukselta unohtuneen. Päätöksillä on vakavia vaikutuksia tuhansiin eläkkeensaajiin, heidän perheisiinsä, omaishoitajiin sekä ikäihmisiä hoitaviin terveydenhuollon työntekijöihin. Eläkkeensaajia ovat paitsi ikäihmiset, myös sairauden tai vammaisuuden vuoksi työkyvyttömät tai osatyökykyiset. He joutuvat hallituksen suunnitelmien toteutuessa kovien leikkausten kohteeksi montaa eri reittiä yhtä aikaa.

Me vihreät pidämme oikeudenmukaisena, kohtuullisena ja hyvänä sellaista periaatteellisuutta ja päätöksentekoa, jossa vahvemmat puolustavat heikompia, eivät polje heitä alemmas. Köyhyyttä ja yhteiskunnan eriarvoisuutta tulee pyrkiä vähentämään, ei kasvattamaan.

Hallitus heikentää pienituloisten eläkkeensaajien toimeentuloa suoraan siirtämällä eläkeläiset yleisen asumistuen piiriin, jolloin tuen määrä vähenee pienituloisten eläkeläisten kotitalouksista noin 70 %. Lähes 100.000 eläkkeensaajaa menettää 60 €/kk, pienestä eläkkeestä se on iso raha. Matkakulukorvauksia leikataan 25 miljoonaa euroa, mikä koituu sairaanhoitoa tarvitsevien, maaseudulla asuvien eläkeläisten maksettavaksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja korotetaan. Kaikki tämä uhkaa ajaa kymmeniä tuhansia eläkkeensaajia köyhyysrajan alapuolelle.

Suomen 1,5 miljoonasta eläkeläisistä noin neljännes saa eläkettä alle 1000 €/kk, 13.000 eläkkeensaajalla tulot ovat alle 500 €/kk. Samaan aikaan hallitus leikkaa lääkekorvauksia 50 miljoonalla eurolla ja nostaa lääkkeiden omavastuita, ja heikentää näin pienituloisten eläkeläisten mahdollisuutta hoitaa terveyttään. Ei näiltä ihmisiltä leikkaaminen ole oikein, eikä se maan taloutta pelasta.

Kaikkein heikoin oikeutus on kuitenkin sillä, että hallitus esittää vanhuspalvelujen hoitajamitoituksen alentamista entisestään ja katsoo, että nykyistä vähempi määrä käsipareja vanhusten hoidossa riittää. Tätä en usko. Ihmisarvoista, laadukkaan hoidon takaavaa arjen työtä ei vanhustenhoidossa ole mahdollista tehdä yhtään nykyistä suositusta vähemmällä väellä, hoitajien tehtäväksi jäisi vain miettiä, mitä jätetään tekemättä. Kohtuudelle olisi nyt käyttöä.

Kirjoitus on julkaistu Kalajokiseudussa 5.11.2015.