Kollajan allas – yritys ja erehdys

Iijokivarren ihmiset saivat tänä syksynä selkeän signaalin PVO-Vesivoima Oy:n pitkään suunnitteleman Kollajan tekoaltaan suhteen. Sipilän hallitus ei katso hankkeen toteuttamiselle ja vuonna 1987 voimaan tulleen koskiensuojelulain avaamiselle olevan edellytyksiä. Allassuunnitelmasta tulee luopua.

On hyvä muistaa, että hallitus ei kuitenkaan ole allashankkeen lupaviranomainen. Vesilupien myöntäminen tai kieltäminen ei ole minkään tulevankaan hallituksen päätettävissä. Koskiensuojelulakia heikentämällä vihreän valon näyttäminen Kollajan altaalle olisi käynnistänyt vuosikymmenen oikeusprosessit, joissa reunaehtoja tulisi myös EU-oikeudesta. Päätös lupaprosessista olisi mitä suurimmalla todennäköisyydellä ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä kommentoi (Kauppalehti 18.9.) Kollaja-suunnitelman olleen varsin poikkeuksellinen lain murtamisyritys. Luontoarvot toki valitettavan usein joutuvat väistymään erilaisten teollisten toimien vuoksi, yleensä kuitenkin olemassa olevan lainsäädännön mahdollistamissa raameissa. Vaatimus koskiensuojelulain purkamisesta oli yritys murtaa pysyväksi tarkoitettu suojelulaki, josta valtio on jo maksanut kymmenien miljoonien eurojen korvaukset voimayhtiölle.

PVO-Vesivoiman toimitusjohtaja Pertti Pietinen totesi yhtiön tiedotteessa (15.9.), ettei se ei aio haudata suunnitelmiaan lopullisesti vieläkään, vaan: ”On mahdollista, että hanketta tarkastellaan joskus tulevaisuudessa uudelleen, jos toimintaympäristössä tapahtuu hankkeen toteuttamisen mahdollistavia oleellisia muutoksia.” Tällaista visiota ei voi muuta kuin hämmästellä.

Yhtä merkillinen on Lapin maakuntaliiton tuore kaavaehdotus, jossa esitetään varausta Vuotoksen tekoaltaalle. Nyt koetellaan oikeudentajun rajoja. Vuosikymmenet kiistelty Vuotoksen allashanke päättyi jo vuonna 2002 korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun, jolla se kumosi hankkeen vesiluvan pysyvien ja laajojen ympäristöhaittojen vuoksi. 2004 Kemihaaran suot liitettiin pysyväksi tarkoitettuun Natura 2000-suojelualueverkostoon. Alueen kunnat, Pelkosenniemi, Kemijärvi ja Savukoski sekä Lapin ELY-keskus vastustavat uusia Vuotos-suunnitelmia. Kemijoki Oy ja Lapin liitto jatkavat juntturointia.

Energiateollisuuden, viranomaisten ja poliitikkojen soisi kunnioittavan oikeusvaltion periaatteita, siinä missä samaa edellytetään kansalaisilta, eturistiriidoista huolimatta. Kollajan tapauksessa maan hallitus näyttää odotetulla tavalla näitä periaatteita noudattavan. Siitä Sipilä hallituskumppaneineen ansaitsee kiitoksen, pohjoisten luontoarvojen puolesta!

Kolumni on julkaistu Kalevassa 12.10.2016.