Kuluttajasta energiakansalaisuuteen

Energiantuotannon rakenne, meillä ja maailmalla on muuttumassa keskitetyistä isoista yksiköistä hajautetumpaan pientuotantoon, joka perustuu uusiutuvaan energiaan. Tämä ei ole ongelma, johon ei olisi ratkaisuja. Monelta kantilta katsottuna, mm. huoltovarmuuden, ympäristön ja sähkönkuluttajan kannalta tämä on erittäin hyvä asia. Etenemme askel askeleelta kohti energiakansalaisuutta, jossa entistä useammalla pienellä toimijalla, mm. kotitalouksilla ja maatiloilla on rooli myös energiantuottajana ja myyjänä. Voitot ja hyödyt tulevat jakautumaan entistä laajemmalle joukolle, ei vain suurille yksiköille.

Isoja perinteisiä energia-alan toimijoita muutos tietysti myös huolettaa, eikä vähiten taloudellisessa mielessä. Fiksuimmat firmat eivät kuitenkaan loputtomiin tappele vastaan, vaan ovat valinneet strategiakseen olla muutoksessa mukana, edelläkävijöinä. Kannattaa ollakin. Tällä viikolla maailman suurin yksittäinen kivihiilen tuottaja Peabody meni konkurssiin. Sen sijaan mm. aurinkoenergiasta on tullut entistäkin taloudellisempaa ja suositumpaa, sen kasvu viime vuonna oli maailmanlaajuisesti peräti 37 prosenttia.

Suomen hallitus laatii parhaillaan uutta kansallista energia- ja ilmastostrategiaa. Myös hallituksen tavoitteena on lisätä uusiutuvaa energiaa, kasvattaa omavaraisuutta ja pitkällä tähtäimellä luopua täysin fossiilisesta energiasta. Päästöjä tulee leikata vähintään 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Yksi kansallisesti laadittava skenaario visioi kokonaan uusiutuvaan energiaan perustuvaa energiajärjestelmää vuonna 2050.

Koko julkinen sektori, yritykset ja kansalaiset onkin saatava mukaan energiavallankumoukseen. Energiasektori kokee lähitulevaisuudessa väistämättä vastaavan suuruusluokan muutoksen, joka on nähty tiedonvälityksessä ja automaatiossa jo tapahtuneen. Energiamurros on siis myös merkittävä liiketoimintamahdollisuus. Edistykselliset suomalaiset yritykset ovat kehittäneet teollisuudelle ja kotitalouksille energiatehokkuuden teknologiaa sekä sähköntuotannon ja -kulutuksen joustomekanismeja, joita tarvitaan erityisesti kulutushuippujen leikkaamiseksi. Kuluttajille on tarjolla järjestelmiä, jotka maksavat itsensä nopeasti takaisin, lisäävät asumismukavuutta ja säästävät rahaa.

Tällä viikolla uutisoitiin myös energia-alan vanhakantaista laitaa edustavista kotimaan tapahtumista. Ydinenergiateollisuuden koko elinkaari huomioiden, tuotantotapaa ei millään mittarilla arvioituna voi pitää tulevaisuuden puhtaan energian kriteerit täyttävänä teknologiana.

Olkiluoto kolmen ikuisuushankkeessa ollaan nyt lähestymässä sitä, missä piti aikoinaan pääargumenttina käytetyn Kioton ilmastosopimuksen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi olla jo yhdeksän vuotta sitten. Laitoksen hinnan on arvioitu olevan 8–9 miljardia euroa, kun vuonna 2003 TVO arvioi reaktorin hinnaksi reilut 3 miljardia euroa. Areva-Siemens vaatii TVO:lta yli 3,5:tä miljardia euroa ja TVO Areva-Siemensiltä 2,6:ta miljardia euroa välimiesmenettelyssä. Yhtiö hakee laitokselleen lopultakin käyttölupaa, josta valtioneuvosto päättää vuoden 2017 puolella, suuntaan tai toiseen.

Eduskunnassa toimii kaikkien eri puolueiden kansanedustajista koostuva, erityisesti energia-asioista kiinnostunut energiaremonttiryhmä. Tavoitteenamme on lisätä reippaasti kotimaisen uusiutuvan energian tuotantoa ja lopettaa fossiilitalous. Kansallisen energiapolitiikan suuntaa onkin nyt uuden strategian laadintavaiheessa tarvetta selvästi kirkastaa. Energiakansalaisuus ja vastuu tulevaisuudesta velvoittaa meitä kaikkia.

Kolumni on julkaistu Keskipohjanmaassa 16.4.