Lähiruoka – mahdollisuus vai utopia?

Kirjoitus on julkaistu Kalajokiseudussa 9.4.

Lähiruoka on ollut muotisana jo vuosia, mutta sen saatavuus vaihtelee alueittain ja myös sen mukaan, mikä määritellään lähiruuaksi. Oikea lähiruoka tulee tietysti mahdollisemman läheltä. Tätä tulee suosia kaikissa ruokahankinnoissa niin kunnissa kuin yksityisellä sektorilla. Pääkaupunkiseudulla se tarkoittaa aivan toista kuin maaseudulla, jossa tuottajat ovat lähellä kuluttajia. Ruokapiirit, tilakaupat, torikauppiaat ja myös tavalliset ruokakaupat ovat tarjonneet lähiruokaa kuluttajille sen mukaan kuin sitä on ollut saatavilla, kukin omien kriteeriensä mukaisesti.

Pari vuotta sitten Pohjanmaalla keksittiin, ranskalaista esikuvaa mukaillen aivan uusi lähiruokailmiö, joka sai nimen REKO (Rejäl konsumtion – Reilua kuluttamista). Tämä lähiruuan myynti- ja jakelumalli kytkee yhteen paikalliset tuottajat ja kuluttajat ja on alueellisesti saavuttanut valtavan suosion.  Tuottajat ilmoittavat suljetussa Facebook-ryhmässä, mitä heillä on tarjolla ja kuluttajat jättävät tilauksensa suoraan tuottajalle. Ruuan jakelut hoidetaan keskitetysti, esimerkiksi jollain isolla parkkipaikalla, sovittuna päivänä. Kuluttajat saavat keskustella tuottajien kanssa sekä Facebookissa, että jakeluhetkellä tavatessaan, palautetta annetaan jatkuvasti. Täysin ilmainen markkinointimenetelmä on siis vuorovaikutteinen ja nostaa myös yhteishenkeä.

Ensimmäiset REKO-renkaat perustettiin vajaat kaksi vuotta sitten vuonna 2013, tällä hetkellä lähes 50 REKO-piirissä on jo yli 30 000 jäsentä. Pienessä Pietarsaaren kaupungissa myydään tänä vuonna REKO-systeemillä lähiruokaa reilusti yli 200 000 euron edestä. Jos koko Suomi olisi samalla tasolla se merkitsisi yli 60 miljoonaa euroa.

Kyseistä konseptia perustamassa on ollut tuottajaliitossa aktiivisia, pitkäaikaisia luomutuottajia, jotka etsivät koko ajan uusia markkinointikanavia edistämään luomutuotteiden myyntiä, uusia mahdollisuuksia on tarpeen tuoda esille. Vaikka REKO-renkaat eivät sulje pois myöskään tavanomaisia tuottajia, ainakin Pohjanmaalla noin 70 % myyntiarvosta on luomua. Näyttää siltä, että ne kuluttajat jotka ovat omaksuneet REKO-konseptin, etsivät nimenoman luomua. Tämä kehitys tukee myös valtakunnallista tavoitetta saada 20 % viljelypinta-alasta luomuun vuonna 2020.

Erityisen ilahduttavaa on se, että tämä konsepti tukee varsinkin pieniä ja keskisuuria tiloja ja antaa niille mahdollisuuden jatkaa. Yksi keino ei ole vastaus kaikkeen, mutta kaikki, mikä antaa maataloustuotantoon tulevaisuuden uskoa ja kytkee tuottajat ja kuluttajat yhteen molempia osapuolia hyödyttävällä tavalla on arvokasta. Näin työpaikat säilyvät maaseudulla ja kuluttajat saavat puhdasta lähiruokaa.

Hanna Halmeenpää
eduskuntavaaliehdokas, Vihreät, Kalajoki

Thomas Snellman
luomuviljelijä, REKO-konseptin perustaja, Vuoden lähiruokateko 2015 -palkinnon saaja, Pedersöre

hannahalmeenpaa_blogi