Maakunnat ja virastot valmisteilla

Eduskunta käsittelee parhaillaan maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevaa poikkeuksellisen laajaa, lähes 2000 sivun lakiesitystä. Tätä sekä omana lakipakettinaan kulkevaa sote-uudistusta puidaan kesään saakka. Tahti on kova.

Tehtäviä siirretään valtion nykyisiltä aluehallintovirastoilta ja ELY-keskuksilta sekä kunnilta maakunnille ja uuteen perustettavaan valtion lupa- ja valvontavirastoon (LUOVA), jonka toimipaikkoja tulee kaikkiin 18 maakuntaan. Uudistus on sinänsä kannatettava, se selkeyttää hallinnon rakennetta ja mahdollistaa asiantuntemuksen ja resurssien järkevän käytön.

Uudistuksessa kipukohdaksi on noussut perustuslain määrittelemän yleisen edun valvonnalle aiheutuvat heikennykset. Tästä syystä oikeusoppineet kritisoivat lakiuudistusta. Nykytilassa yleistä etua valvotaan viranomaistyönä suoritettavan ympäristönsuojelun, kaavaohjauksen ja erilaisten lupapäätösten yhteydessä. Kohteena voi tällöin olla mm. maisema, veden tai ilman laatu, kulttuuriympäristö, virkistyskäyttöarvot tai elinympäristö lajistoineen.

Vastoin virkamies- ja asiantuntijatyönä tehtyä alkuperäistä ehdotusta, hallitus on linjannut yleistä etua valvovien viranhaltijoiden toimivaltuuksia rajoitettavan rankasti, prosessien sujuvoittamisen nimissä. Valtion Luova-viraston viranomaiset eivät voisi enää valittaa hallinto-oikeuteen päätöksistä, vaikka havaitsisivat lainvastaisuuksia.

Aluehallintouudistuksen hintana ei kuitenkaan voi olla yleisen edun, laillisuusvalvonnan ja oikeusvaltioperiaatteen murentaminen. Eduskunnan valiokunnat kuulevat laajasti asiantuntijoita, osa näistä on jo julkistanut omat lausuntonsa. Nykyisen yleisen edun valvonnan on viranomaisissa todettu toimineen hyvin. Viranomaisvalitukset eivät ole olleet keinotekoisia hankkeiden jarrutusyrityksiä, vaan päätösten lainmukaisuuden kannalta aiheellisia ja perusteltuja.

Esimerkiksi ELY-keskusten osuus kaikista kaavapäätöksiä koskevista valituksista on viime vuosina ollut vain neljä prosenttia. Niistä 80 % on tuomioistuimissa hyväksytty. Laillisuusvalvontaa on siis tarvittu. Vaikutusarvioiden mukaan esimerkiksi ympäristöjärjestöjen ja yksittäisten kansalaisten valitukset voivat jatkossa yleistyä, kun muutoksenhakua hallinto-oikeuksissa eivät enää voi käyttää oikeudellisella ja luonnontieteellis-teknisellä asiantuntemuksella varustetut viranomaiset. Mahtavatko prosessit tästä sujuvoitua?

Kolumni on julkaistu Kalajokiseudussa 12.4.2018.