Maakuntauudistuksen merkittävä ympäristöriski

Maakuntauudistuksen valmistelu on eduskunnan tämän kevään suurimpia töitä. Maakuntauudistukseen liittyen maaliskuun aikana eduskuntaan tulee myös hallituksen lakiesitys uuden Valtion lupa- ja valvontaviraston viraston eli LUOVAn perustamisesta. Vuoden 2020 alussa toimintansa aloittavan lupa- ja valvontavirasto LUOVAn toimipaikkoja tulee kaikkiin uusiin maakuntiin. Niihin kootaan tehtäviä muun muassa nykyisistä aluehallintovirastoista sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista.

Eniten jo ennakkoon on kritisoitu yleisen ja ympäristön edun mukaisten asioiden laillisuusvalvonnan heikentämistä. Hallitus nimittäin aikoo poistaa viranomaisilta valitusoikeuden LUOVA-viraston päätöksistä. Linjaus on rankka ja vaatii perustuslaillisen tarkastelun.

Hallitus haluaa purkaa byrokratiaa ja nopeuttaa lupaprosesseja, hyvä. Tässä kohtaa keinot ovat väärät. Viranomaisvalitukset eivät ole tähänkään saakka olleet keinotekoisia hankkeiden jarrutusyrityksiä, vaan päätösten lainmukaisuuden kannalta aiheellisia ja perusteltuja. Siksi ne ovat menestyneet huomattavasti muita paremmin tuomioistuimissa. Esimerkiksi ely-keskusten osuus kaikista kaavoja koskevista valituksista on viime vuosina ollut vain noin neljä prosenttia, joista kuitenkin 80 % on hyväksytty. Laillisuusvalvontaa on tarvittu.

Ympäristöhallinnon tehtäviä, nyt ja jatkossa, ovat muun muassa luonnonsuojelu, vesiensuojelu, kaavaohjaus, ja erilaisten lupien valvonta. Yhdistävä tekijä ja ympäristöhallinnon keskeinen tarkoitus on yleisen edun valvonta. Se on julkisen vallan käytössä aivan keskeistä. Viranomaispäätösten lainmukaisuuden valvonta – myös yleisen edun nimissä tapahtuvin valituksin tuomioistuimeen – on oikeusvaltion peruskalliota.

Yleisen edun valvonta koskee meitä kaikkia. Tällöin mahdollisena haitankärsijänä ei ole yksityishenkilö tai jokin tietty omaisuus, vaan valvonnan kohteena on yleisempi, kollektiivinen kokonaisuus, kuten maisema, maaperän, veden tai ilman laatu, kulttuuriympäristö tai elinympäristö. Ne eivät ole kenenkään yksityistä omaisuutta, eivät edes valtion.

Korkein hallinto-oikeus, hallinto-oikeudet, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen vapaa-ajan kalastajat, Kalatalouden keskusliitto, Itä-Suomen yliopisto ja ely-keskukset ovat kritisoineet LUOVA-lakiesitystä. Niiden mukaan valitusoikeuden rajaaminen ulkoistaa yleiseen etuun ja ympäristönsuojeluun liittyvää laillisuusvalvontaa aivan liikaa kansalaisjärjestöjen vastuulle.

On vaikeaa olla ajattelematta, etteikö lakivalmistelun poliittisen ohjauksen tarkoituksena olisi näin viranhaltijoiden vaientaminen ympäristönsuojelussa ja yleisen edun valvonnassa. Toivoisin olevani täysin väärässä.

Kolumni on julkaistu Kalevassa 28.2.2018.