Maasta tullut

Suomalaisen tilallisen maauskoa koetellaan nyt niin, että hirvittää. Kun osalla tuottajista vuoden bruttoansio uhkaa tippua 70 % ei pelkkä luja työ tahdo riittää. Ei riitä sekään, että me vain suosimme suomalaista. Onko ruoka liian halpaa, vai maksetaanko väliportaille liikaa? Huonoja satokausia sattuu ajoittain, harvemmin kuitenkaan yhtä huonoon saumaan kuin tänä vuonna. Etenkin maitotiloilla itäisen naapurin kommellukset Ukrainassa näkyvät rajusti tilipussissa. Elintarvikevienti ei Venäjä-pakotteiden vuoksi vedä. Euroopan unioni toimii kansainvälisiä sopimuksia räikeästi rikkovan naapurinsa suhteen aivan asianmukaisesti. Silti on toki kohtuutonta, että Suomessa enimmän osan laskusta maksavat tilat, joiden kannattavuus muutoinkin on heikko. Missä viipyy maatalouden muutosturva ja rakennetukipaketti, jollaisia lakkautettujen sellutehtaiden ja it-alan irtisanomisten myötä on totuttu näkemään?

Maataloutta ei voi maasta lakkauttaa, sen ei voi antaa loppua. Ei sillä, etteikö ruokaa silti tulisi Suomeen, vaikka millä mitalla. Omavarainen ruuantuotanto on merkittävä huoltovarmuustekijä, siinä missä muukin energiahuolto. Maaseutua ilman maataloutta ei ole. On yhteinen etumme huolehtia siitä, että maatalouden kannattavuus paranee, eivätkä viljelijät lakkaa uskomasta työhönsä. Hyvinvoiva suomalainen tilallinen huolehtii tuotantoeläimistä vastuullisesti. Loppuunpalanut ei jaksa huolehtia edes itsestään.

Hallitusohjelmaan sisältyvä biotalous pitää ymmärtää tarkoittavan laajasti myös kiertotaloutta, joka kattaa yhteiskunnan koko materiaali- ja energiajärjestelmän, ruuantuotannosta lähtien. Ravinteet on saatava tehokkaammin takaisin tuottamaan ravintoa, ei vesistöihin haaskattaviksi.

Energiantuotantoa on väistämättä hajautettava, painokkaasti uusiutuviin perustuen. Tässä on myös maatalouden kannattavuuden yksi kulmakivi; energiaomavaraisuus ja jopa yliomavaraisuus, jota järjestelmämme ei tällä hetkelle tue. Esimerkiksi Saksassa maanviljelijät ovat jo aikaa sitten saaneet merkittävän osan tuloistaan energiantuotannosta. Biokaasua, aurinkoa ja tuulta on osattu hyödyntää maatalouden kannattavuuden näkökulmasta viisaasti. Meillä moiseen on matkaa, eikä jarrumiehiä matkalta ole puuttunut, ikävä kyllä.

Ruoka tulee maasta, mutta mistä maasta tulevat maatalouden työntekijät? Kun nykytilallinen hakee kausiapua tai vaikka vakituisempaa työntekijää, ei työ kuulemma tahdo kotimaisille maalaisille oikein kelvata, kaupunkilaisista puhumattakaan. Väkeä saa hakea kauempaa, jotta työ tulisi tehdyksi. Olisiko maataloudellakin kaiken muun ohella roolinsa, kun maahamme saapuville turvapaikanhakijoille etsitään työllistymisen mahdollisuuksia? Vihreät esittävät turvapaikanhakijoiden kotouttamista hallituksen kärkihankkeeksi ja turvapaikanhakijoille oikeutta työskennellä heti heidän saavuttuaan Suomeen. Tekemätöntä työtä kyllä riittää, koko maassa.

Kolumni on julkaistu Kalevassa 30.9.2015.