Metsähallituslain 1. käsittely täysistunnossa

Arvoisa puhemies, 

Metsähallituslain uudistus koskee kaikkia suomalaisten yhteisesti omistamia valtion maa- ja vesialueita. Emme ole olleet yksimielisiä. On huolta yhtiöittämisestä, luontoarvoista, yhteiskunnallisten velvoitteiden noudattamisesta ja vähemmistökansamme saamelaisten kulttuurin suojaamisesta.

Tämän ovat huomanneet myös kansalaiset. Metsähallituslakia vastustavaan, kansalaisten itsensä laatimaan adressiin kertyi lyhyessä ajassa yli 120 000 allekirjoitusta. Se kertoo jotain siitä, kuinka tärkeänä me suomalaiset pidämme luontoa ja kansallisomaisuuden hyvää hoitoa. Viesti on syytä huomioida. Iso osa huolista on aivan aiheellisia.

On sanottu, että mikään ei muutu. Tätä väitettä on kyllä vaikea perustella. Jos mikään ei muuttuisi, miksi koko lakihanke on ollut käynnissä jo vuosia? Jos taas on tarkoitus hoitaa lakimuutoksella vain metsätalouspuolen kilpailuneutraliteetti, miksi lakiesitys sisältää paljon täysin muita, koko organisaatioon liittyviä muutoksia?

Metsähallituksen hakkuutöiden ja puukaupan yhtiöittäminen ei ole ollut vihreille lähtökohtaisesti lakiesityksen ongelmista suurin. Ei se silti täysin ongelmatonta ole. Suuri ongelma on, että luonnonvarojen vaalimisen sijaan voidaankin päätyä niiden maksimaaliseen hyödyntämiseen, luonto- ja virkistyskäyttöarvojen kustannuksella. Tämä huoli koskee konkreettisimmin Itä- ja Pohjois-Suomea, ylintä Lappia myöten.

Arvoisa puhemies,

Metsähallituksen maat ja vedet on vanhastaan jaettu kahteen selkeään tase-erään: metsätaloustoiminnan taseeseen, jota hoitaa Metsähallituksen liiketalouspuoli sekä pääasiallisen metsätalouskäytön ulkopuoliseen, julkisten hallintotehtävien taseeseen, jota hallinnoi Metsähallituksen luontopalvelut.

Mikä siis muuttuu?

Nyt näiden kahden taseen välimaastoon, harmaalle alueelle perustettaisiin uusi kolmas tase-erä, jota hallinnoisi uusi perustettava yhtiö. Kolmanteen taseeseen sijoitettaisiin 2,2 miljoonaa hehtaaria yleisiä vesialueita ja 360 000 hehtaaria poronhoitoalueen luontaistalousalueita. Bisnespuoli siis jatkossa päättäisi, missä määrin näitä alueita taloudellisesti hyödynnetään, kuinka paljon metsiä hakataan, kuinka paljon nostetaan merihiekkaa tai miten järvenseliltä tahkotaan sopivaksi katsottua tuottoa.

Hallituksen esityksessä taloudellisen tuottovaateen alaiselle bisnespuolelle siirrettäisiin suoraan 40 000 hehtaaria kitukasvuista mäntyä ja tunturikoivikkoa kasvavia Ylä-Lapin virkistysalueita, pääasiassa Inarijärven rantoja ja sen lähimaastoa. Olisiko näiden alueiden tuottovaade saavutettavissa vaikkapa rantatonttien myymisen tai Lapin metsärauhaa vaarantavien, voimistuvien hakkuiden kautta?

Näiden ohella uusi yhtiö hallinnoisi myös valtion retkeilyalueita, kuten Pudasjärven Iso-Syöte, Suomussalmen Hossa, joka pian myös on kansallispuisto sekä luontotyyppien ja lajistonsa vuoksi valtaosin Naturaan kuuluvat Evo ja Ruunaa. Selitys lienee täysin poliittinen, ei käytännöllinen.

Arvoisa puhemies, 

Toisin kuin ennen, kaikista Metsähallituksen maa- ja vesiomaisuutta koskevista tasesiirroista ei enää päättäisi eduskunta, osa päätösvallasta siirtyisi valtioneuvostolle.  Kaiken kaikkiaan hallituksen lakiesityksestä jää sellainen maku, että ohjausvaltaa luonnonvaroistamme halutaan siirtää pois Metsähallituksen luontopalveluilta, pois Ympäristöministeriöltä ja osin pois jopa eduskunnalta. Näin lakiesityksen toteutuessa myös tapahtuu.

Saamelaiskulttuurin suojaa hallituksen lakiesitys ei vahvista, vaikka saamelaisalueelle perustettavien neuvottelukuntien on näin esitetty tekevän. On syytä muistaa, että koko maassa me valtaväestön edustajat saamme kyllä äänemme kuuluviin. Saamelaiset ovat vähemmistönä lähes kaikissa suomalaisissa edustuselimissä. Kyse on poliittisesta tahdosta, ei kohtuuttomuuksista.

Arvoisa puhemies,

Siitä on kyse myös koko metsähallituslaissa. Me vihreät haluamme käyttää yhteisiä metsä- ja vesivarojemme harkiten ja vaalien, eri intressien tasapaino säilyttäen. Siksi esitän hallituksen lakiesitykseen näitä asioita koskevia useita pykälämuutoksia ja käsittelyn pohjaksi maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöön jätetyn vastalauseen nro 3 mukaista esitystä.