Metsähallituslaki muutoksessa

Hallituksen esitys uudeksi metsähallituslaiksi annettiin 3. joulukuuta, lähetekeskustelu lakiesityksestä käytiin joulun alla. Eduskunnan maa- ja metsätalous- sekä ympäristö- ja perustuslakivaliokunnat alkavat käsitellä metsähallituslakia tällä viikolla. Tämän lain yhteydessä tullaan päättämään uudesta organisaatiosta sekä valtion maa- ja vesiomaisuuden jaosta ja päätösvallasta. Kyseessä ei siis ole mikään pikkujuttu.

Tavoitteena on EU:n edellyttämän kilpailuneutraliteetin parantaminen. Valtion metsätalousyhtiöllä ei tule olla konkurssisuojaa eikä erilaista verokohtelua kuin kilpailijoillaan, tämähän on ymmärrettävää. Lakiesitykseen näyttää kuitenkin sisältyvän myös joukko sellaisia muutoksia, joilla ei ole mitään tekemistä kilpailulainsäädännön kanssa. Nämä muutokset voivat vaarantaa yhteisen kansallisomaisuutemme vaalimisen ja hämärryttää Metsähallituksen johtamisjärjestelmää.

Metsähallitus koostuu nykyisin kahdesta osasta, joista toinen on Luontopalvelut, joka vastaa esimerkiksi kansallispuistojen hoidosta ja erävalvonnasta. Toinen osa on liiketoiminnan tulosalue, johon kuuluu metsätaloutta harjoittava Metsätalous sekä valtion maa- ja vesialueiden ostoa, myyntiä ja vuokrausta sekä tuulivoimahankekehitystä harjoittava Laatumaa.

Eduskunnan vuoden 2016 ensimmäisen lisätalousarvioesityksen yhteydessä tehdään tasepäätökset, joilla ratkaistaan, millä valtion maa- ja vesialueilla jatkossa on tuottotavoite ja mikä Metsähallituksen yksikkö vastaa niiden käytöstä ja hoidosta.

Lakiuudistuksen valmistelun yhteydessä onkin ollut huolta siitä, että yleisiä vesialueita ja valtion retkeilyalueita voitaisiin siirtää jatkossa tuottotavoitteen alle. Kaikelle, mikä maamme metsissä ja vesissä on merkityksellistä, ei kuitenkaan voi laittaa hintalappua ja tuottotavoitetta. Metsähallituksen ainoa ja tärkein tehtävä ei ole tuotteistaa valtion maita.

Oma ulottuvuutensa metsähallituslaissa koskee saamelaisten oikeuksia vaikuttaa elinympäristönsä maankäyttöön sekä elinkeinojen ja kulttuurin harjoittamiseen, jonka selkeä kirjaus on lakiesityksestä poistettu. Valtion maista yli 70 % sijaitsee Lapissa, asia koskee siis kaikkia lappilaisia ja metsävaltaisia kuntiakin.

Metsähallitus hallinnoi lähes kolmannesta Suomen pinta-alasta, sen tehtävä on käyttää ja suojella kansalaisten yhteistä maa- ja vesiomaisuutta kestävästi, kaikkine arvoineen. Tavoitteena tuleekin olla, että valtion maa- ja vesialueet säilyvät myös pitkällä tähtäimellä valtion omistuksessa ja eduskunnan ohjauksessa. Metsähallitus-konsernin, myös uuden perustettavan osakeyhtiön tulee noudattaa julkisuuslain periaatteita. Metsähallituksen toiminnan ja johtamisjärjestelmän on oltava avoimia, kansalaisten ja kansanedustajien tiedonsaantioikeus tulee olla selkeä.

Kolumni on julkaistu Kalevassa 3.2.2016.