Mielipide: Metsähallituksen kyseenalaiset hakkuut ovat ilmastopäästöjen lähde

Metsähallitus on suorittanut toistuvasti kyseenalaisia metsähakkuita retkeilyalueilla, metsien säästökohteilla ja suojelualueiden tuntumassa. Tuoreimmat uutisiin nousseet hakkuut tapahtuivat Keski-Suomessa Keuruun Rautovuoressa, missä hakkuiden kohteeksi oli päätynyt yli satavuotiasta suojelumetsää.

Rautovuoressa suoritetut hakkuut ovat pinta-alaltaan melko pieniä. Ne ovat kuitenkin merkityksellisiä vanhan metsän lajiston elinympäristön yhtenäisyyden kannalta ja horjuttavat luottamusta Metsähallituksen toimintaa kohtaan. Tapausta on perusteltu Metsähallituksen puolelta vahingoksi, mutta sama alue on ollut kyseenalaisten hakkuiden kohteena kuitenkin jo vuonna 2015.

Metsähallituksen hakkuita on parhaillaan suunnitteilla myös muilla erityisen arvokkailla metsäalueilla, kuten Oulujärven Kuostonsaaressa ja Kaarresalossa. Viime vuonna taas uutisoitiin Metsähallituksen hakkuista Inarissa Muddusjärven paliskunnan alueella. Näissä Ylä-Lapin metsissä hakkuita rajoitettiin lopulta julkisen paineen saattelemana.

Suomi ajaa EU:ssa ennennäkemättömällä voimalla LULUCF-päätöksenteossa linjaa, jonka mukaan jäsenmaat saisivat pienentää jatkossakin metsiensä hiilinielua ilman seurauksia, kuten päästöoikeuksien ostoa tai lisätoimia muilla aloilla. Bioenergiatavoitteiden vuoksi metsiemme hiilinielu uhkaa puolittua.

Hiilinielun pienentyminen on sama asia kuin lisäpäästöjen tuottaminen. Tämä tekisi tyhjäksi kaikilla muilla sektoreilla tekemämme päästövähennykset. Lopputulos olisi, että Suomi ei vähennä kokonaispäästöjään ollenkaan vuoteen 2030 mennessä. Ilmaston kannalta kokonaispäästöt ratkaisevat. Suomen tavoitteet eivät nykyisellään riitä Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteiden täyttämiseen.

Huolestuttavaa on myös se, että Metsähallitus on nostamassa tulostavoitettaan vuodelle 2018, mikä ei uumoile ainakaan hakkuiden vähenemistä. Välttämätöntä kuitenkin on, että liikelaitoksella on jatkossa parempi silmä siitä, missä hakkuita suoritetaan.

Samalla, kun Suomen hallitus kannustaa maamme itsenäisyyden juhlavuonna kaikkia kansalaisia vapaaehtoisiin metsiensuojelutoimiin, se itse hakkaa vanhoja, arvokkaita metsiään säästökohdealueilta ja virkistys- ja retkeilyalueilta. Tässä on räikeä ristiriita. Hallitusohjelmassa on myös sitouduttu luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseen vuoteen 2020 mennessä, mutta tästä tavoitteestakin on jo irtauduttu. Näitä toimia Vihreät eivät voi hyväksyä. Jatkamme työtämme suomalaisen luonnon ja maailman ilmaston puolesta.

Touko Aalto
Vihreiden puheenjohtaja, kansanedustaja
Jyväskylä

Hanna Halmeenpää
Vihreiden varapuheenjohtaja, kansanedustaja
Kalajoki

Mielipidekirjoitus on julkaistu Keskisuomlaisessa 1.10.2017.