Minusta ja arvoistani

Juureni ovat Koillis-Lapissa sekä Pohjois-Pohjanmaan pääkaupungissa, Oulussa, jossa olen syntynyt ja elänyt pitkälle aikuisikääni. Perheen perustamisen myötä olen asettunut Perämeren rannalle, Kalajoen Rahjankylään.

Minulla on vahvasti pohjoissuomalainen mentaliteetti. Olen perusteellinen ja rohkeasti työhön tarttuva persoona. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on mielestäni oikeus ja velvollisuus. Haluan päätöksenteon ja politiikan olevan avointa ja oikeudenmukaista, ihmisiä kunnioittavaa.

Arvoistani

Yhdenvertaisuus sekä ihmisistä ja elinympäristöstämme huolehtiminen ovat keskeisiä arvoja minulle. En näe tai koe ristiriitaa näiden asioiden ja uskonnollisten arvojen kesken, päinvastoin.

Tärkeää on luoda meille kaikille edellytyksiä antoisaan, toimeentulon turvaavaan elämään sekä hyvään ja arvokkaaseen vanhuuteen. Suvaitsevaisuus ja erilaisten arvopohjien kunnioittaminen on tärkeää. Pitää pyrkiä vahvistamaan sitä, mikä ei erota vaan yhdistää ihmisiä.

Ympäristö ja yhteiskunta

Ympäristönsuojelun ja luontoarvojen vaalimisen tulee mielestäni olla keskeisellä sijalla yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja toiminnassa: talouselämässä, yrityksissä, teollisuudessa, maataloudessa ja kotitalouksien arjessa. Kunnissa ja koko maassa meidän tulee luoda edellytyksiä kestävään elämäntapaan, joka ei tuota ympäristöongelmia jälkeläistemme siivottaviksi.

Ihmisten hyvä elämänlaatu ja riittävä elintaso ovat tärkeitä tavoitteita, joihin pitää pyrkiä elinympäristömme hyvinvointi huomioiden. Ajattelen suurimman osan ihmisistä toimivan mielellään ympäristöä, usein samalla myös omaa kukkaroaan säästävästi, kunhan asioista on tarpeeksi tietoa ja arkiteot ja ympäristömyönteiset valinnat ovat riittävän vaivattomia toteuttaa.

Energia

Merkittävimpiä asioita ympäristön tilan kannalta ovat tulevaisuuden energiaratkaisut. Meidän on voimakkaasti pyrittävä vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä, aiheuttamatta kuitenkaan uusia ympäristöriskejä. Energiatehokkuutta on lisättävä ja uusiutuvien energiamuotojen osuutta pyrittävä kasvattamaan, reippaassa tahdissa.

Ydinvoima ei mielestäni ole kestävä energiaratkaisu sen aiheuttamien ympäristöhaittojen ja pitkäaikaisten riskien vuoksi. Uusien tekoaltaiden rakentaminen Pohjois-Suomeen olisi saavutettavaan hyötyyn nähden sekä sosiaalisilta että luontovaikutuksiltaan tuhoisaa. Kannatan hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa, joka tuo työtä ja toimeentuloa suomalaisille, kaikkiin maakuntiin!

Perhe ja vapaa-aika

Arvostan perhekeskeistä elämää. Minulla ja aviomiehelläni on neljä lasta, arkeemme ja elämäämme kuuluvat tiiviisti myös läheiset isovanhemmat molemmista suvuista sekä sukulaisia, naapureita ja ystäviä perheineen.

Harrastan lenkkeilyä sekä luonnossa liikkumista, vuodenajan mukaan. Olen ohjannut myös lasten jumppaa kyläkoululla yli 7 vuotta ja osallistun omien lasteni harrastuksiin muutoinkin. Suurin osa vapaa-ajastani kuluu perheen arkipuuhissa, aktiivisessa kansalaistoiminnassa ja politiikassa.

Haaveilen puolivillinä rönsyilevän pihamaan jalostuvan pala kerrallaan kukoistavaksi hyötypuutarhaksi ja unelmoin erämaavaelluksista. Riippumatossa loikoilevat kuitenkin useimmiten muut kuin minä. Elämään mahtuu monta asiaa, kukin ajallaan.

Hanna Halmeenpää
s. 7.3.1976, Oulu
naimisissa, 4 lasta (s. 2005, 2007, 2010 ja 2016)

Koulutus

  • Ylioppilas, 1995, Kastellin lukio, yleisarvosana laudatur
  • Geologian opinnot, 1995-1996, Oulun yliopisto
  • Filosofian maisteri, 2002, Oulun yliopisto
    • pääaine: maantiede
    • sivuaineet: eläintiede, kasvitiede, perinnöllisyystiede, ympäristötutkimus ja opettajan pedagogiset opinnot

Työkokemus

  • 2015–
    Kansanedustaja
  • 2011–2015
    Biologian ja maantiedon lehtori, Raumankarin koulu, Himanka (Kalajoki).
  • 2009
    Lyhytaikaisia aineenopettajan, erityisopettajan ja luokanopettajan sijaisuuksia.
  • 2008–2009
    Biologian ja maantiedon lehtorin sijainen, Kalajoen yläaste.
  • 2006–2007
    Suunnittelija, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen tutkimusosasto. Jokivesistöjen ekologisten aineistojen loppuraportointi ja julkaisu.
    Suunnittelija, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ympäristönsuojeluosasto. Maaperän tilan tietojärjestelmän päivitys, saastuneiden maa-alueiden kartoitukseen, kunnostukseen ja valvontaan liittyvät tehtävät.
  • 2005
    Suunnittelija, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen tutkimusosasto. Jokivesistöjen ekologisten aineistojen käsittely ja raportointi.
    Toimitsija, Jätehuoltoyhdistys ry. Jätehuoltoaiheisen seminaarin järjestely.
  • 2004
    Biologian ja maantiedon lehtorin viransijainen, Raudaskylän Kristillisen Opiston lukio, iltalukio ja perusopetuksen 10-luokka.
  • 2002–2003
    Tutkija, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen tutkimusosasto. Luoteis-Venäjällä kansainvälisessä hankkeessa tehdyt jokivesistöjen tilan tutkimukset, kerättyjen biologisten aineistojen käsittely ja raportointi.
  • 2001
    Opinnäytetyöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Kunnostussuunnitelman laatiminen Taivalkosken kunnan taajamassa sijaitsevalle Siikalammelle.
  • 2000
    Assistentti, Suomen ympäristökeskuksen luonto- ja maankäyttöyksikkö. Avustajan tehtävät Pohjoismaiden ministerineuvoston biodiversiteettijulkaisun laadinnassa (Hallanaro, E.-L., Pylvänäinen, M. & From, S. 2002. Pohjois-Euroopan luonto – löytöretki monimuotoisuuteen. Nord 2001:14. Pohjoismaiden ministerineuvosto, Kööpenhamina).

Luottamustoimet

  • Kansanedustaja, v. 2015–
  • Vihreiden varapuheenjohtaja,  v. 2015–2017
  • Kalajoen kaupunki, valtuuston jäsen, v. 2008–
  • Kalajoen kaupunki, tarkastuslautakunnan vpj., v. 2008–2009
  • Kalajoen kaupunki, teknisen lautakunnan jäsen, v. 2008–2015
  • Kalajoen kaupunki, teknisen lautakunnan vpj, v. 2012–2015
  • Kalajokilaakson Vihreät ry, hallituksen jäsen, v. 2014–2015
  • Kalajoen Vihreät ry, hallituksen jäsen, v. 2009–2013
  • Kalajoen luonnonsuojeluyhdistys ry, sihteeri, v. 2009–2016
  • Pro Hanhikivi ry, vpj., v. 2009–

Julkaisut

  • Väisänen, T. & Kuusela H. 2002. Järven kunnostusmenetelmän valinta. Vesitalous 6: 42-46.
  • Kuusela H. 2002. Kola Water Quality – Tutkimus Kuolajoen vesistöalueen ympäristökuormituksesta:kuormituslähteiden tunnistaminen, seuranta- ja puhdistusmenetelmien kehittäminen. Teoksessa: Pasanen, J., Sarkkinen M. & Inkeröinen, J. 2002 (toim.). Pohjoisen alueen ympäristö-kemiaseminaari 2002. Alueelliset ympäristöjulkaisut 365. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Oulu. s. 63–71.
  • Halmeenpää, H., Paananen, P., Junttila, K. & Väisänen, T. 2005. Saunajärven ja Siikalammen kunnostaminen – REHKU-hankkeen kunnostustutkimusten yhteenveto. Alueelliset ympäristöjulkaisut 399. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Oulu. 77 s.
  • Vähänen, K., Halmeenpää, H., Tertsunen, J., Väisänen, T. & Yrjänä, T. 2006. Impact of measures on a northern forest lake, Finland. Verh. Internat. Verein. Limnol. 29: 1260–1264.
  • Halmeenpää, H., Niemelä, P., Alahuhta, J., Dvornikova, N., Erkinaro, H., Heikkinen, K., Kotov, S., Masyk, N., Meissner, K., Riihimäki, J., Vuori, K.-M. & Zueva, M. 2007. Ecological State of the Kola River, Northwestern Russia – The Kola Water Quality-project. The Finnish Environment 28. North Ostrobothnia Regional Environment Centre, Oulu. 173 p.
  • Pekka, L., Halmeenpää, H., Ecke, F., Vuori, K.-M., Mokrotovarova, O., Öhlander, B. & Ingri, J. 2008. Assessing pollution in the Kola River, northwestern Russia, using metal concentrations in water and bryophytes. Boreal Environment Research 13: 15–30.

Kielitaito

  • Suomi äidinkielenä
  • Ruotsi hyvä
  • Englanti erinomainen
  • Saksa hyvä
  • Venäjän ruostuneet alkeet