Päätös ja perustelut

Kaupunginhallituksen tiistaisen kokouksen asialistalla oli Merenojan yhtenäiskoulun rakennushanke. Esitys asiasta tehtiin edellisenä päivänä. Muutama tunti ennen kokousta oli se viimein myös nähtävillä kaupungin nettisivuilla. Kyseessä on 25 miljoonan euron päätös, suunnitelmana purkaa vanha Merenojan kiinteistö ja rakentaa tilalle kokonaan uudet terveet tilat. Kuulostaa oikealta ratkaisulta.

Muutama tärkeä kysymys tässä silti on. Mihin uusi koulu rakennetaan, ellei vanhaa kompleksia ensin pureta pois? Näyttää siltä, että jo ennen Merenojan koulun kuntotutkimusten ja asiantuntijaselvityksen valmistumista on päätetty, että iso osa kiinteistöstä pidetään käytössä vielä ainakin kolme vuotta.

Kaupunginhallitus ei esitä väistötilojen hankkimista Merenojalle, vaikka tiedossa on, että henkilökunta ja oppilaat oireilevat tietyissä koulun tiloissa vakavasti. Miljoonapäätöksen kiire ja perustelu on juuri tämä. Eikö se riitä perustelemaan oppilaiden ja opettajien pikaista siirtämistä terveellisiin tiloihin? Väistötilojen hankintaan on ryhdyttävä heti. Miksi tässä halutaan säästää, ihmisistä piittaamatta?

Onko siis hankkeen eri toteutus- ja rahoitusvaihtoehtoja perusteellisesti arvioitu? Onko esitetty kiinteistöleasing- ja lainarahoitukseen perustuva ratkaisu kustannustehokkain ja toiminnallisesti paras? Esimerkiksi Tyrnävällä uusi koulu rakennettiin ja rahoitettiin vihreän kuntarahoituksen mallilla, edellytyksenä rakennuksen ekologisuus ja puhtaat energiaratkaisut. Pudasjärven kuuluisa hirsikoulu on toteutettu elinkaarimallilla. Molempia on kehuttu vuolaasti.

Voitaisiinko Kalajoella käyttää kaupungin yli 15 miljoonan euron sijoitusvarallisuutta, ns. Repo-rahoja? Kesäkuussa 2016 niistä päätettiin käyttää 3,8 miljoonaa euroa silloisen suunnitelman mukaisen kauppakeskuksen parkkihallin rakentamiseen. Miksi ei koulurakentamiseen? Miksi ei vakavasti oirelevien ”elinvoimaa” turvaaviin väistötiloihin?

Kun Merenojan koulun tontti pistetään sileäksi, pitää meillä olla elämämme tilaisuus yhdessä luottamushenkilöiden, koulun toimijoiden ja kuntalaisten kanssa toteuttaa hyvä kokonaisuus, jossa tuumataan perusteellisesti myös liikuntatilojen tarpeet.

Olennaista ja vastuullista on, että ratkaisu perustellaan huolellisesti kaikki eri toteutusvaihtoehdot arvioiden. Vain kuntalaisten etu ja näkemykset huomioiden saadaan vetovoimainen ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta positiivinen ja kestävä lopputulos, jonka toteuttamiseen ja rahoittamiseen kaikki voivat hyvillä mielin sitoutua.

Kolumni on julkaistu Kalajokiseudussa 27.4.2017.