Peli poikki, poikkeuslupa Oulaskankaalle

Suomen synnytystilastot ovat pitkään olleet maailman kärkeä, synnytyksiin liittyvät menehtymiset minimissä. Suomen suuntaus synnytysten hoidossa on kuitenkin nyt menossa päinvastaiseen suuntaan kuin muissa pohjoismaissa. Esimerkiksi Ruotsissa on havahduttu siihen, että isot synnytysyksiköt eivät toimi, siellä suunnitellaan uusien, pienempien yksiköiden perustamista. Aluesairaaloiden synnytystoiminnan alasajo, jota Valviran (sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) valvoma päivystysasetus työkaluna nyt kiivaasti ajetaan, ei takaa valtiolle säästöjä. Kulut tulevat todennäköisesti moninkertaistumaan, samalla synnytystilastomme turvallisuuden suhteen muuttuvat synkemmiksi.

Jokilaaksoissamme asuu paljon perheitä ja monisynnyttäjiä. Nopeasti, alle kahdessa tunnissa synnyttäviä äitejä oli Oulaskankaalla viime vuonna yli 70. Nämä kiireesti synnytyksen alkamisen ensimerkeistä sairaalaan pyrkivät äidit synnyttävät yleensä välittömästi perille päästyään, joskus sairaalan ovella, joskus pihalla autossa. He eivät ehtisi alueeltamme Oulaskangasta kauempana sijaitsevaan sairaalaan. Uusi elämä ja syntymä on aina ihme. Kaikkea ei synnytyksissä voi ennakoida. Synnytys on kuitenkin luonnollinen tapahtuma, jossa harvoin tarvitaan yliopistosairaalan tasoista tehohoitoa.

Oulaskankaan sairaalan sijainti on keskeinen. Jos synnytystoiminta Oulaskankaalla loppuu, kustannukset kasvavat ensihoidon puolella rajusti. Oma lukunsa ovat synnytyskomplikaatioiden aiheuttamat kustannukset. Jos odottavan äidin istukka irtoaa vaikkapa Nivalassa ja hän välittömästi tilaa ambulanssin 100 km päässä sijaitsevaan sairaalaan, on tilanne toivoton. Sekä äiti että vauva todennäköisesti menehtyvät.

Valvira on määrännyt synnytykset Oulaskankaalla lopetettavaksi jo maaliskuussa 2017. Matkasynnyttäjille ei tienpäällä kuitenkaan ei ole luvassa hätäsektiovalmiutta, lastenlääkäreitä, gynekologeja, kätilöä saati sairaalaan vaadittua mahakirurgia, jonka tarve synnytysten hoidossa onkin melko erikoinen esitys. Luvassa ei ole myöskään maksusitoumuksia pitkään potilashotellissa synnytystään odottaville, eikä lastenhoitajia isommille sisaruksille koteihin, äidin pitemmän synnytysreissun ajalle.

Tätä ei pidä hyväksyä. Sairaanhoitopiirin hallituksen olisi viisainta, alueen kokonaisedun ja potilasturvallisuuden nimissä vaatia pikaisesti perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalta poikkeuslupaa toiminnan jatkumiseen, kunnes parin vuoden päässä häämöttävä maakuntahallintouudistus on toteutettu ja maakunnan päättäjät itse voivat laatia alueelleen parhaan ratkaisun. Toimiva suunnitelma vastasyntyneiden tehohoitoyksikköineen ja kätilöjen täydennyskoulutuksineen on jo tehty. Poikkeuslupa-anomus ministerin on käsiteltävä, vaikka aihe muuten houkuttaisikin yleensä vankasti maakuntien etua ajavan pääministeripuolueen edustajaa kiemurteluun. Oikeutta ja kohtuutta on aina lupa pyytää.

Kolumni on julkaistu Kalajokilaaksossa 17.6.2016