Perustulolla joustoa ja työllisyyttä maakuntiin

Suomalaisen hyvinvointivaltion historia on elämää parantavien uudistusten voittokulkua äitiyspakkauksesta maksuttomaan koulutukseen. Pärjäämme jatkossakin tekemällä inhimillisiä uudistuksia, joilla nostetaan ihmisiä työelämään. Perustulo on tällainen uudistus.

Työllisyys on avainasemassa Suomen taloustilanteen korjaamisessa. Sipilän hallitus vaarantaa hyvinvointia riskialttiilla palkkoja leikkaavalla pakkolakipaketillaan. Pakkojen sijaan tulevaisuuden menestystä on etsittävä tavoilla, jotka lisäävät työnteon kannustavuutta. Ihmisille tulee antaa todellinen mahdollisuus ottaa vastaan työtä tai ryhtyä yrittäjäksi. Tämä toteutuu parhaiten yksinkertaistamalla sosiaaliturvaa perustulon avulla.

Perustulo on jokaiselle vastikkeettomasti maksettava minimietuus. Kun ihmisellä on muita tuloja, leikkautuu perustulo verotuksella pois. Kyse ei ole ilmaisesta rahasta vaan siitä, että vähimmäistoimeentulo turvataan.

Nykyinen sosiaaliturva on rakennettu maailmaan, jota ei enää ole. Yhä useamman todellisuutta ovat pätkätyöt ja työttömyysjaksot, useat työkeikat yhtäaikaisesti, uusi ammatti tai rinnakkainen työnteko ja yrittäjyys. Tähän ei nykyinen sosiaaliturva taivu.

Työelämän epävarmuus koskettaa nykyään lähes kaikkia paperimiehistä opettajiin. Väliinputoajia on paljon. Lyhyttä työpätkää ei voi ottaa vastaan, kun jokainen työllä ansaittu euro leikkaa saatavaa etuutta. Yritystä ei uskalla perustaa, kun toimeentulo lakkaa. Suomessa on työtä vailla tekijöitä, ihmisiä ilman työtä ja haaveiksi jääviä yritysideoita. Tämä kaikki sosiaaliturvan joustamattomuuden vuoksi.

Pohjoiselle Suomelle perustulo voisi olla tärkeä askel kohti korkeampaa työllisyyttä ja parempaa hyvinvointia. Kainuussa on haluja aloittaa järjestelmän kokeilu juuri sieltä. Perustulo voisi auttaa työmarkkinoiden kannalta haasteellisilla alueilla työttömyyden vähentämisessä, tekemällä kaikesta työllistymisestä kannattavaa. Lyhyidenkin pätkätöiden vastaanottamisen olisi mahdollista ilman riskiä toimeentulon menetyksestä ja haastavasta byrokratiasta. Köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elää noin 16 % suomalaisista. Perustulo auttaa myös köyhyyden vähentämisessä.

Työn ja yrittäjyyden yhteensovittaminen on tällä hetkellä vaikeaa. Kynnys perustaa yritys on korkea, kun oikeutta etuuksiin ei ole. Yrittäjä voi saada työttömyysturvaa vain, jos yritys on kokonaan lakkautettu. Nämä ovat isoja riskejä. Kuitenkin ehdoton valtaosa uusista työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Yrittämisen riskejä on alennettava, jotta saamme uutta työtä. Perustulo on tähänkin vastaus: yritystoiminnan alussa tai hiljaisemman liiketoiminnan ajan toimeentulo on turvattu.

Perustulo luo toimeliaisuutta ja vapautta. Sitä kannattaa tutkitusti kansan enemmistö. Vihreät tukevat hallituksen suunnittelemaa perustulokokeilua. Kokeilussa on varmistettava riittävä perustulon taso ja siinä on oltava mukana erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Hyvin toteutettu kokeilu on askel kohti joustavampaa ja tasa-arvoisempaa sosiaaliturvajärjestelmää. Se on suunta, johon meidän on yhdessä mentävä.

Outi Alanko-Kahiluoto, eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja
Hanna Halmeenpää, varapuheenjohtaja, kansanedustaja

Kirjoitus on julkaistu Kalevassa ja Keskipohjanmaassa 22.1.2016.