Puheenvuoro Suomen ilmastopolitiikasta

Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030, palautekeskustelu

Puheeni Eduskunnan täysistunnossa
tiistaina 13.3.2018

Arvoisa rouva puhemies!

Ilmastopolitiikan perimmäinen tavoite on ilmaston lämpenemistä kiihdyttävien kokonaispäästöjen saaminen nollaan. lmastopolitiikan keskipitkän tai minkään aikaskaalan mukainen tavoite ei ole tehdä kompromisseja, jotta saastuttavaa toimintaa voitaisiin jatkaa mahdollisimman pitkään. Tavoite on ilmakehän lämpenemisen pysäyttäminen, ja kiirekin on.

Jotta maailman maat pysyisivät vuoden 2020 jälkeistä aikaa koskevan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteissa ja jotta maapallon keskilämpötilan nousu saadaan rajoitettua maksimissaan 1,5 asteeseen suhteessa esiteolliseen aikaan, mikään keskinkertainen ei riitä.

Kuten ministeri Tiilikainenkin on ansiokkaasti ilmaissut, taistelu ilmaston lämpenemisestä voitetaan tai hävitään kunnissa ja kaupungeissa. Rakentamisen, kulutuksen, liikkumisen ja arjen ratkaisujen rooli ilmastotoimissa on merkittävä. Valtion tehtävä on ohjata ja myös velvoittaa koko yhteiskuntaa, koko julkista sektoria ja elinkeinoelämää tehokkaisiin ilmastotoimiin.

Meidän pitää sopeutua uuteen normaaliin, keksiä parhaat keinot järjestää yhteiskunta sellaisiin uomiin, joka mahdollistaa ilmastonmuutoksen torjunnan ja samalla kestävän ja kannattavan elinkeinotoiminnan. Tavoittelemamme hiilineutraalius tarkoittaa sekä päästöjen nopeaa vähentämistä että hiilinielujen ylläpitoa ja vahvistamista, ei heikentämistä.

Arvoisa puhemies!

Hallitusta, ministeri Tiilikaista ja Berneriä tulee kiittää kaikista toimista, joilla päästövähennyksiin tähdätään. Paljon hyvää on saatu työstettyä. Näkemyksemme eroavat silti jonkin verran ilmastonmuutostaistelun vakavuudesta tai ainakin aikataulusta ja toimien vaikuttavuudesta.

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma Suomen päästövähennyksistä toteuttaa tämänhetkiset tavoitteet, sanoisinko, rimaa hipoen, mutta tiedämme jo nyt, että rimaa on vielä nostettava. Paine tavoitteiden tiukentamiseen on tullut esiin sekä asiantuntijoiden että Euroopan unionin taholta.

Suomi on sitoutunut vähentämään päästöjään 80—95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, mutta eduskunnan alaisen Sitran mukaan Suomen ja EU:n ilmastotavoitteet eivät nykyisellään riitä täyttämään Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita ja lämpenemisen pysäyttämistä 1,5 asteeseen.

Suomen pitäisi Sitran laskujen mukaan vähentää päästöjään jopa 130—150 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Tähän tarvittaisiin myös metsitystä, maatalouden hiilen sidontaa maaperään, hiilidioksidin talteenottoa ja varastointiakin. Myös ilmastopolitiikan kannalta keskeisten tieteenalojen huippututkijoista koostuva kansallinen ilmastopaneelimme on suuntaa antavassa arviossaan esittänyt tiukat linjat Suomen ilmastopolitiikasta tavoitetasoon nähden.

Arvoisa puhemies!

Jos ja kun Suomi mielii hiilineutraaliksi tosissaan, meidän pitää onnistua kiristämään politiikkatoimemme vastaamaan tätä tiukkaa tavoitetta, oikeassa aikataulussa.

Tavoite on maapallon ilmakehän lämpenemisen pysäyttäminen turvarajan mukaisiin lukemiin, ja se on välttämätön edellytys koko Suomelle, koko maailmalle, meille ja meidän lapsillemme. Tässä vaaditaan nyt nopeasti kiristyvää tiukkanutturalinjaa, ei meillä ole varaa löysäilyyn.