Rusinat pullasta, kyllä vai sittenkin ei?

Olen saanut menneen kesän ja syksyn mittaan yhteydenottoja ydinjätteestä. Useille alueemme asukkaille, ilmeisesti myös kuntien virkamiehille ja päättäjille Fennovoima Oy:n viime kesäkuussa julkistama tieto ydinjätteen loppusijoituspaikan tutkimuksista Pyhäjoen, Merijärven, Alavieskan ja Kalajoen rajamaastoon sijoittuvalla Sydännevalla tuli epämieluisana yllätyksenä. Näinhän oli meneteltävä, kun sopimusta ovien aukenemisesta Posivan jäteonkaloon ei ole. Lieneekö oman loppusijoituslaitoksen rakentamisen kustannuksiin todellisuudessa lainkaan varauduttu? Osakkaat, mm. pienet kunnalliset energiayhtiöt jättiomistaja Rosatomin ohella tietysti mukisematta maksavat, jos tarve vaatii.

Yllättävää on silti ollut se, miten painokkaasti Fennovoiman ydinvoimalan rakentamista, siis ydinsähkön ja myös ydinjätteen tuotantoa kannattavien tahojen reaktiot yhtiön uusiin visioihin ovatkin lähes poikkeuksetta jyrkän kielteisiä. Epäjohdonmukaisesti nyt puhutaan puhtaan ympäristön, kuntien vetovoiman ja imagon turvaamisesta. Ajatuskatko vai pitkän linjan sokeutta prosessin alkupäässä?

Kunnanhallitukset antavat parhaillaan omia lausuntojaan ydinjätesuunnitelmien ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Marraskuun alkuun mennessä saavat kansalaisetkin sanoa sanansa. Mielipiteitä ja lausuntoja ei tosin ole välttämätöntä työ- ja elinkeinoministeriössä huomioida. Painoarvoa on vain Pyhäjoen kunnan lausunnolla. Ehkäpä kaikkien palautteiden oikeampi osoite ministeriön sijaan olisikin Pyhäjoen kunnanhallitus ja valtuusto.

Energiaan liittyen Kalajoen kaupunginhallitus teki kesällä fiksun päätöksen. Seuraavan 2-vuotiskauden sähköt kaupungin tarpeisiin ostetaan nimittäin 100 % uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä myyvältä Nordic Green Energy:ltä, jonka bisneksen sivutuotteisiin eivät kuulu fossiiliset hiilidioksidipäästöt tai ydinjäte lainkaan. Kyseinen firma tarjosi sähköä edullisimpaan hintaan. Todellisuudessa me kaikki tietysti käytämme verkossa kulkevaa sekasähköä. Sähkön myyjät kilpailuttamalla ja sopivimman valitsemalla voi kuitenkin vaikuttaa siihen, minkä energiamuotojen tuotanto kasvaa ja kannattaa. Sähkön siirrosta pulitamme kalliisti itse kukin, se on oma ongelmainen lukunsa.
Näin mennään, kunnan ja kuntalaisten etu aina edellä. Vai mennäänkö?

Kolumni on julkaistu Kalajokiseudussa 27.10.2016.