Suomalainen sivistys, koulutus ja kasvatus vaarassa

Koulutus on asia, josta Suomi tunnetaan. Sivistys on osa kansallista kertomustamme. Ainoastaan korkealla osaamisella pieni maa on voinut pärjätä globaalissa kilpailussa. Se on ollut valttimme, tähän saakka.

Suomessa voi olla ylpeä siitä, että kenellä tahansa on aidosti mahdollisuus saada niin laadukasta varhaiskasvatusta kuin korkeakoulutustakin, perhetaustasta tai varallisuudesta riippumatta. Suomalaisen peruskoulun menestystarinaan tullaan tutustumaan kauempaakin.

Siksi on hämmästyttävää, että keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitus on valinnut juuri varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja tutkimuksen yhdeksi suurimmista leikkauskohteistaan. Koulutuksesta leikataan tämän hallituskauden aikana miljardi euroa.

Tätä perustellaan sillä, että leikata täytyy, seurauksista välittämättä. Todellisuudessa säästöjen kohdentamiselle on vaihtoehtoja.

Vihreät ovat esittäneet, että koulutusleikkaukset korvattaisiin säästämällä ympäristölle haitallisista tuista. Pelkästään kilometrikorvausten ylikompensaation poistaminen kattaisi leikkaukset varhaiskasvatuksen ja peruskoulujen ryhmäkokojen kasvattamiseksi seuraavalle vuodelle, poistamatta kuitenkaan kohtuullista korvausta työhön liittyvistä ajokilometreistä.

Kokoomuslainen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen lähestyi suomalaisia korkeakouluja avoimella kirjeellä, jossa hän vaati parempia tuloksia yhä pienemmillä resursseilla. Talouskurimuksessa kamppailevat yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat todellisuudessa kiristäneet vyönsä jo äärimmäisen tiukalle. Oulun yliopiston keväällä 2014 toteutetuissa yt-neuvotteluissa vähennettiin 122 työpaikkaa. Enempään tuskin on varaa, ellei laadusta ei tingitä. Helsingin yliopisto on ilmoittanut vähentävänsä nyt jopa 1200 ja Aalto-yliopisto 350 työpaikkaa. Korkeakoulujen hallinnosta ei löydy enää juuri tehostettavaa. Seuraavaksi täytyy leikata opetuksesta ja tutkimuksesta. Tähän Suomella ei ole varaa. Tulevan kasvun eväitä ei kannata syödä nyt.

Vaarassa on nyt myös laadukas varhaiskasvatus, sillä lasten ryhmäkokoja päiväkodeissa kasvatetaan samalla, kun päiväkodin opettajien ja lastenhoitajien työehtoja yksipuolisesti heikennetään. Hallituksen kaavailemat päivähoito-oikeuden rajaukset työttömien lapsille ovat törmänneet kunnissa ihmisten vastarintaan. Niin Helsingissä, Turussa, Tampereella ja useissa muissakin kunnissa on linjattu, etteivät mahdolliset päivähoito-oikeuden rajaukset astu voimaan suunnitellusti. Samalla nämä hyvät päätökset kuitenkin asettavat suomalaiset lapset keskenään eriarvoiseen asemaan asuinpaikasta riippuen.

Hallitus on jo perunut joukon huonosti harkittuja esityksiään eläkeläisten asumistuen leikkauksesta pahimpiin työelämäpaketin heikennyksiin. Vetoammekin Juha Sipilän hallitukseen ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasoseen: Tehkää samoin myös koulutussäästöjen kohdalla. Säilytetään Suomen asema koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja sivistyksen edelläkävijänä.

Ville Niinistö, kansanedustaja
Hanna Halmeenpää, kansanedustaja

Kirjoitus on julkaistu Kalevassa 25.11.2015.