Tavoitteena taloudellinen ja puhdas energiajärjestelmä

Suomalainen uudistuva energiajärjestelmä on alati talouden ja politiikan keskiössä. Kesäkuussa Wärtsilä tiedotti mallintaneensa Suomen energiajärjestelmää ja mitä markkinoilla todennäköisesti tulee tapahtumaan. On fiksua miettiä, mihin maailma on menossa.

Wärtsilän laskelman mukaan tuulivoiman rakentaminen Suomeen on kolmanneksen halvempaa kuin ydinvoiman rakentaminen. Luvuissa on huomioitu, että tuulivoimalle tarvitaan myös säätövoimaa tuulettomia päiviä varten.

Aihe kiinnostaa varmasti myös Fennovoiman omistajia. Mukana on paljon kuntia, kuten Oulun kaupunki. Laskelman mukaan myöskään Fortumin Loviisan kahta vanhenevaa reaktoria ei kannata korvata ydinvoimalla vaan tuulella.

Mikään tuleva järjestelmä ei perustu vain tuuleen ja Wärtsilän valmistamiin kaasuturbiineihin tai muuhun fossiilienergiaan. Säätövoimana käytettäneen useimmiten pohjoismaista vesivoimaa. Lähitulevaisuudessa säätöä ja joustoa järjestelmään saadaan myös ohjaamalla asukkaiden ja teollisuuden kulutusta automaatiolla, asumisviihtyvyyden tai tuotannon kärsimättä. Sähkömarkkinasta tulee kaksisuuntanen, kuluttajista aktiivinen osa myös tuotantoa. Uusiutuvan energian osuus kasvaa kasvamistaan.

Suomen suurin tuulivoimakunta on kotikuntani Kalajoki 64 tuulivoimalallaan. Tunnustetusti Euroopan parasta ilmastotyötä tekevässä tuulivoimapitäjä Iissä puolestaan TuuliWatti alkaa rakentaa isoja voimaloita ilman yhteiskunnan tukea. Jo pitkään on tiedetty tuulivoimasta tulevan ajan myötä niin kannattavaa, ettei tukia tarvita. Nyt se alkaa tapahtua.

Fennovoiman Pyhäjoen ydinvoimalaitoksen rakentamisen pitäisi suunnitelmien mukaan olla jo täydessä vauhdissa, rakentamislupa vain yhä puuttuu. Säteilyturvakeskuksen toukokuussa julkistaman raportin mukaan hankkeen ylin johto ei ole riittävän sitoutunut ydinvoima-alan toimintamalleihin Suomessa.
Fennovoiman rakentamislupahakemukseen kuuluvista asiakirjoista 80-90 % uupuu edelleen, vaikka hakemus jätettiin työ- ja elinkeinoministeriöön jo kolme vuotta sitten. Tällä vauhdilla rakentamislupa ei ehdi seuraavankaan hallituksen pöydälle. Ehkäpä aika ja energiamurroksen vauhti ajaa ohi koko hankkeesta.

Ministeri Tiilikainen vastasi hiljattain kirjalliseen kysymykseeni Fennovoiman aikatauluista ja lupaehtojen noudattamisesta. Tilanne on yhtä odottelua ja ihmettelyä. Ministeriön johdonmukainen viesti Fennovoimalle on, että yhtiön tulee toimia realistisen ja julkituodun aikataulun puitteissa muun muassa muihin sähkömarkkinatoimijoihin kohdistuvien vaikutusten vuoksi. Alkaa olla kiistatonta, että energiapolitiikassa on tapahtunut iso virhearvio.

Kolumni on julkaistu Kalevassa 4.7.2018.