Terveet tilat kaikille

Eduskunta sai tällä viikolla pääministerin ilmoituksen terveiden tilojen vuosikymmenen toimenpideohjelmasta. Ohjelmien ja puheiden ohella on syytä painottaa konkreettisia toimia ja euroja niin valtion kuin kuntienkin budjeteissa. Sisäilmaongelmat ovat valitettavan yleisiä.

Tällä viikolla julkaistiin myös ammattiliitto Superin ja Turun yliopiston tekemä tutkimus työpaikan sisäilmaongelmista ja sairauksista. Vastaava tutkimus on aiemmin tehty Tehyn ja OAJ:n jäsenistä. Vastaajia on yhteensä tuhansia.

Opettajista jopa 40 % altistuu työssään huonolle sisäilmalle. Superin tutkimukseen vastanneista joka kolmas kokee työpaikallaan homeen hajua. Noin joka seitsemäs on altistunut huonolle sisäilmalle yli 10 vuoden ajan.

Homeen haju työpaikalla korreloi tilastollisesti merkitsevästi astman kanssa. Yhteys näkyy myös useiden muiden sairauksien, kuten niveloireiden, lihas- ja selkäkivun, kroonisen väsymysoireyhtymän sekä useiden neurologisten oireiden kanssa. Yhteys on selvä myös iän ja tupakoinnin vakioinnin jälkeen.

Näissä tutkimuksissa on otettu huomioon vain lääkärin toteamat sairaudet. Voidaan varmuudella sanoa, että sisäilmaongelmat ovat erittäin vakavia. Esimerkiksi homekoulujen vaikutusta lasten ja nuorten terveyteen ei silti ole kattavasti edes selvitetty.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta julkisti jo vuonna 2013 rakennusten kosteus- ja homevaurioista painavan mietinnön. Sen mukaan viime vuosikymmeninä tehdyillä toimilla ei ole kyetty vähentämään kosteus- ja homevaurioista aiheutuvia terveyshaittoja, kansantaloudellisia menetyksiä eikä torjumaan uusien kosteusvaurioiden syntymistä. Kosteus- ja homevauriot ovat jopa lisääntyneet ja ongelman paheneminen on todellinen riski.

Mietintö sisälsi 14 toimenpide-ehdotusta ongelmien ratkaisemiseksi. Mukana ehdotuksissa olivat esimerkiksi kosteus- ja homevaurioasiantuntijoiden koulutuksen kehittäminen ja luotettavammat tutkimusmenetelmät homevaurioiden selvittämiseksi. Lisäksi ehdotettiin kuntien korjaushankkeisiin ohjattavien valtionosuuksien lisäämistä.

Valiokunta vaati valtiohallintoa ja kuntia ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin mm. antamalla ohjeita ja tiedottamalla hyvistä käytännöistä, jotta ihmisten altistumisaika kosteus- ja homevaurioituneissa rakennuksissa saadaan mahdollisimman lyhyeksi. Mietinnössä kehotettiin ryhtymään myös huonosta sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden ihmisten tutkimusten, hoidon sekä viranomaisten antaman tuen parantamistoimiin.

Rakentamisen virheet, rakennusten kunnossapidon laiminlyönnit ja korjausten lykkäämiset tarkoittavat terveyshaittojen lisääntymistä, korjauskustannusten kasvua ja korjaustarpeiden kasvamista.

Kaiken tämän tiedon ja eduskunnan tahdon perusteella voisi olettaa, että toimiin on kaikkialla tarmokkaasti jo ryhdytty. Uusien toimenpideohjelmien laatimisen sijaan tärkeintä on keskittyä tehtyjen toimenpide-ehdotusten toteuttamiseen. On myös aika lopettaa sairastumisten vähättely ja sairastuneiden leimaaminen luulotautisiksi. Kenenkään ei pidä kärsiä huonosta sisäilmasta työ- tai opiskelupaikallaan.

Kolumni on julkaistu Kalajokilaaksossa 29.11.2017.