Tiedote: Lapin kaivokset Suomen ja Ruotsin puolella uhkaavat Muonio-Tornionjoen kalakantoja

Kansanedustajat Satu Hassi (vihr) ja Hanna Halmeenpää (vihr) ovat seuranneet huolestuneena suunnitelmia Kolarin Hannukaisen kaivoksen uudelleen avaamisesta. Kaivos uhkaa vaarantaa matkailun ja poronhoidon lisäksi Tornion-Muonionjoen ainutlaatuiset kalakannat. Kesällä 2018 Ruotsin Pajalassa sijaitsevaan Kaunisvaaraan aiotaan uudelleen avata kaivos, joka tuottaa saman tyyppisiä päästöjä kuin Hannukainen. Kahden kaivoksen päästöt voivat olla arvokkaille kalakannoille liikaa. Kansanedustajat jättivät ministerille kirjallisen kysymyksen siitä, kuinka hallitus aikoo taata, että kaivosten yhteispäästöt eivät uhkaa arvokkaita Tornion-Muonionjoen vesistöjä ja kalakantoja.

– Erityisesti kaivoksilla rikastuskemikaaleina käytettävät ksantaatit uhkaavat aiheuttaa riskin vesistöille, sillä ne tappavat kaloja jo pieninä pitoisuuksina, Hassi toteaa.

Kaivosten mahdolliset yhteisvaikutukset Torniojoen, Euroopan pisimmän vapaana virtaavan joen, kalakantoihin ovat huolestuttavia. Torniojoki on Itämeren ja yksi koko maailman tärkeimpiä lohen lisääntymisjokia. Hannukaisen Kaivoksen vaikutuspiirissä on myös osa Kuer- ja Äkäsjoesta, joissa kutee äärimmäisen uhanalainen meritaimen.

Saatujen tietojen mukaan Ruotsin ympäristöviranomaiset ovat todenneet, että Kaunisvaaran kaivoksen edellinen toiminnanharjoittaja ei ole hoitanut kaivoksen vesiasioita ympäristölupansa mukaisesti. Esimerkiksi kaivoksen padot on rakennettu väärin ja selkeytysallas on liian pieni, ja on epäselvää, aikooko uusi toiminnanharjoittaja korjata asiat ennen kaivoksen uudelleen avaamista.

– Vaelluskalakantojen ja niiden elinympäristöjen turvaaminen on yksi hallituksen kärkihankkeista. Lisäksi Suomi ja Ruotsi ovat rajajokisopimuksessa sitoutuneet Tornion-Muonionjoen suojeluun. Vesistöalue kuuluu myös suurimmaksi osaksi Natura 2000 -ohjelmaan. Kahden kaivoksen yhdistettyjen ympäristö- ja kalastovaikutusten arviolle olisi pikaista tarvetta, Halmeenpää sanoo.