Usein kysytyt aiheet

Alla on listattuna ajatuksiani usein kysytyistä aiheista. Puuttuuko jokin sinulle tärkeä asia? Ota yhteyttä!

 

Työ- ja talous

Verotus

Verotuloja tarvitaan paikkaamaan julkisen talouden vajetta sekä turvaamaan tasokkaat peruspalvelut kaikille kansalaisille. Korotetaan mieluummin veroja kuin heikennetään hyvinvointipalveluja.

Päättäjien tehtävä on huolehtia etenkin heikoimmista. Tämä tarkoittaa mm. riittävän laajapohjaista ja riittävän selvään progressioon perustuvaa verotusta, eli suurituloisten vero-osuuden kasvua ja pienituloisten verohelpotuksia. Verotuksen progressiivisuus, myös pääomatulojen kohdalla, on mielestäni ainoa oikea tapa tasata tuloeroja ja eroja myös kansalaisten hyvinvoinnissa.

Pääomatulojen ja osinkotulojen verotusta tulee kiristää. Tarvitaan myös ns. rahoitusmarkkinavero (esim. 0,05 %), joka olisi häviävän pieni osa pörssi- ja valuuttakaupasta, mutta tuottaisi satoja miljardeja euroja hyvinvointipalvelujen ylläpitämiseen. Lisäksi vero ehkäisisi uusia kansainvälisiä talouskriisejä ja lyhytaikaista keinottelua.

Kulutuksen verottaminen, kuten maltillinen 1 %:n alv:n nosto, vaikuttaa tutkimusten mukaan vähemmän työllisyyteen kuin ansiotuloverotuksen kiristäminen. Ympäristö- ja energiaverot ovat etenkin ilmastosyistä perusteltuja ja niillä voidaan selkeästi vaikuttaa energia- ja materiaalitehokkuuden paranemiseen. Pienituloisille kulutukseen kohdistuvia veroja tulee kompensoida muun verotuksen yhteydessä.

Asuntolainojen korkojen verovähennys

Asuntolainojen korkojen verovähennys on mielestäni perusteltu siksi, että Suomessa omistusasunnon hankkiminen on mm. perheille usein ainoa olemassa oleva ja järkevä ratkaisu hyvän, käytännöllisen ja muutoinkin sopivan kodin hankkimiseen. Toisaalta Suomessa ehkä liikaakin suositaan omistusasumista myös verotuksellisin keinoin.

Valtionvelka

Valtion talous pitää saada raiteilleen, velkaantumisen kiihtyminen pitää pysäyttää. Nuoremmat sukupolvet joutuvat kohtuuttoman vastuun kantajiksi, ellei velkamäärää saada pikaisesti kuriin. Velkataakan kasvun pysäyttämiseksi tarvitaan ensisijaisesti rakenteellisia ratkaisuja, kuten työllisyysasteen nostoa, työssä jaksamisen parantamista ja sitä kautta työurien pidentämistä, kestävää talouskasvua ja riittävän suuria verotuloja mutta myös toki menokuria. Lyhyen aikavälin talouskuri ei kuitenkaan saa vaarantaa suomalaisten palveluja ja talouden tulevaisuusnäkymiä.

Tuloerot

Tuloerojen kasvaminen on vakava yhteiskunnallinen ongelma, jota tulee tasata verotuksellisin keinoin ja tulonsiirtojen avulla. Ahkeruus ja yritteliäisyys ovat hyveitä, varakkuuttakin saa tavoitella ja ansaita, mutta yhteiskunnan ei pidä jakautua hyvä- ja huono-osaisiin. Veroja on kerättävä eniten sieltä, missä on eniten myös maksukykyä eli selkeän progressiivisesti.

Perustulo ja työ

Kannatan kaikkien kansalaisten perustuloa, jonka päälle jokainen voi hankkia lisäansionsa valitsemallaan työllä. Perustulo myös tasapuolistaisi työnjakoa, kun kaiken työn tekeminen olisi taloudellisesti kannattavaa, eikä hyöty työn tekemisestä valuisi hukkaan esim. toimeentulotuen leikkauksina.

Eläkeikä

Vanhuuseläkkeelle voi nyt jäädä joustavasti 63-68-vuotiaana, mikä on mielestäni aivan sopiva ikähaitari. Sopiva eläkeikä voi olla alempikin, ammatin rasitteista ja vaatimuksista riippuen. Väestön ikäjakauma pakottaa meidät kuitenkin huolehtimaan siitä, ettei työllisten määrä suhteessa huollettavien (lapset ja vanhukset) määrään romahda. Tästä syystä keskimääräistä eläkkeellejäämisikää tulee pyrkiä nostamaan. Iso osa ihmisistä ei jaksa työssään eläkeikään saakka. Tämä tarkoittaa ensisijaisesti sitä, että työhyvinvoinnista on eri keinoin huolehdittava entistä paremmin ja mm. työaikajoustoilla pitää mahdollistaa työn parempi sovittaminen kulloiseenkin elämätilanteeseen.

Eläkekatto

Ylisuurten eläkkeiden leikkaus verotuksella on ns. eläkekattoja tehokkaampi tapa luoda oikeudenmukaisuutta tuloeroihin. Verotus vaikuttaa jo tämän hetkisiin eläkkeisiin, eläkekatot eivät vaikuta.

Työttömän työnhakijan mahdollisuus kieltäytyä työstä

Ihmisten pakottaminen mihin työhön hyvänsä ei ole oikein, eikä pakkotoimenpiteillä saada hyviä tuloksia aikaan yleensä juuri missään asiassa. Ennemmin lisäisin velvoitteita osallistua työhönohjaukseen ja uudelleen- tai täydennyskoulutukseen. Pakkokeinojen sijaan on tärkeää helpottaa työelämään pääsyä ja uudistaa sosiaaliturvaa perustuloksi joka kantaa turvaverkkona ja tekee kaiken työn vastaanottamisesta taloudellisesti kannattavaa.

Työllistäminen

Työllistämisen apuna on yrityksen perustamiseen, pyörittämiseen ja työntekijöiden palkkaamiseen tarvittavien neuvontapalvelujen tarjoaminen yhden luukun periaatteella. Näin aikaa jää eniten tärkeimpään eli itse yritystoiminnan harjoittamiseen.  Tietyt palkka- ja lomaehdot tulee koskea kaikkia työntekijöitä tasapuolisesti. Vihreät on ehdottanut pk-yritysten palkkausten helpottamista ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkauskuluja alentamalla ja alv:n alarajan nostamisella.

Pk-yritysten palkkausta voidaan helpottaa mm. ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkauskuluja (ei palkkoja) alentamalla, alv:n alarajan nostamisella. Alle 10 henkeä työllistäviä mikroyrityksiä on Suomessa noin 250 000. Jos niistä joka viides palkkaa uuden työntekijän vuoteen 2020 mennessä, syntyisi kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Joillakin teollisuuden aloilla palkat ovat karanneet omiin korkeuksiinsa, verrattuna vaikkapa naisvaltaisen hoiva-alan palkkakehitykseen. Siis malttia ja tasapainoa.

Yksityistäminen

Keskeisiä julkisen sektorin tuottamia palveluja, kuten perusterveydenhuoltoa ja koulutusta, ei tule yksityistää.  Yksityisiä palveluja tarvitaan täydentämään ja monipuolistamaan tarjontaa. Julkisissa palveluissa veroeurot voidaan käyttää täysimääräisesti laadukkaan palvelun tuottamiseen, ostopalveluissa osa varoista päätyy yksityisten palveluntuottajien voitoiksi. Julkisen sektorin, vaikkapa kunnan toiminta, voi parhaimmillaan olla yhtä tehokasta kuin yksityisen, tähän pitää pyrkiä. Yksityistäminen ei ole täsmäkeino kuntien talouden kohentamiseen. Kuntaliiton mukaan palvelujen ulkoistamisen hyödyt ovat plus miinus 15 %, eli toisinaan kustannukset saattavat jopa nousta.

Avainryhmien lakko-oikeuden rajoittaminen

Lakko-oikeuksien rajoittaminen johtaisi kiistaan siitä, mitkä kaikki perusteet kelpaavat rajoittamisen syyksi. Parempi tie ovat neuvottelut ja sopiminen.

Suomen menestystekijät

Suomen menestyksen tie on korkeatasoisessa koulutuksessa, ennakkoluulottomissa, mm. materiaalitehokkuutta ja uusiutuvan energian hyödyntämismahdollisuuksia lisäävissä ympäristöinnovaatioissa, yrittäjyydessä ja kansainvälisessä yhteistyössä. Vihreämpi Suomi on myönteisesti tulevaisuuteen ja sen haasteisiin katsova pohjoinen hyvinvointivaltio.

Pohjois-Suomen tulevaisuus on koulutetussa työvoimassa, luontoarvojen säilyttämisessä, kestävällä tavalla tapahtuvassa luonnonvarojen hyödyntämisessä, matkailun kehittämisessä, älykkäissä ja toimivissa liikenneverkoissa sekä maakuntiin ja haja-asutusalueille ulottuvissa ilmasto- ja energiainnovaatioissa.

Talouskasvu ja työpaikat vai ympäristöasiat?

Talouskasvu, työllisyys ja ympäristöasiat tulee huomioida tasapainoisena kokonaisuutena. On lyhytnäköistä ja pitkällä tähtäimellä myös taloudellisesti riskialtista tehdä elinkeinopolitiikkaa ympäristön kantokyky ylittäen. Ympäristö ja biotalous voivat olla suomalaisen talouden kärki tulevaisuudessa. Vastakkainasettelusta kannattaa pyrkiä eroon.

 

Sosiaali- ja terveyspolitiikka

Sosiaalietuuksien uudistus

Suomalaiset osaavat arvostaa etuuksiaan. Sosiaalietuuksia tulee uudistaa toteuttamalla perustulo, joka korvaisi sosiaaliturvan vähimmäisetuudet ja poistaisi työllisyyden kasvun jarruna olevia kannustinloukkuja ja turhaa monen luukun ja hakemuksen hallintoa. Tukijärjestelmän sudenkuopat ja monimutkaisuus turhauttaa ja passivoi ihmisiä, ne pitää poistaa.

Sote-uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuutta voi mitata sillä, miten se palvelee kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Jonkinlainen sote-uudistus on välttämätön, sillä nykymalli on liian kankea, epätasainen ja kallis. Monen rahoittajan mallissa kokonaisuuden tehokkuudesta ei vastaa kukaan, asiakkaat eivät ole keskenään tasa-arvoisia eivätkä aina saa tarvitsemaansa palvelua. Meneillään olevasta sote-uudistuksesta ei kukaan vielä tiedä lopputulosta. Aikataulu voi olla epärealistinen.

Synnytysten keskittäminen

Synnytysten keskittäminen keskussairaaloihin lisää heikkokuntoisten vastasyntyneiden selviytymismahdollisuuksia, mutta toisaalta vaarantaa synnyttäjien terveyden pitkien etäisyyksien vuoksi ja lisää ns. matkasynnytysten riskiä. En näe hyväksi pienten synnytysyksiköiden lakkauttamisia.

Neuvola

Suomalainen neuvolajärjestelmä on ainutlaatuinen palvelukokonaisuus, jonka tulee jatkossakin säilyä korkeatasoisena lasten, perheiden ja odottavien äitien neuvonnan, hoivan ja huolenpidon paikkana.

Äitiyspäiväraha

Minimiäitiysrahan korotus paransi hieman pienituloisimpien äitien asemaa. Kannatan vanhempainetuuksien uudistusta 6+6+6 mallin mukaisesti ja vanhempainvapaiden yhteispituuden kasvua yhteensä 18 kuukauteen siten, että kumpikin vanhemmista voisi olla pienen lapsen kanssa kotona kuusi kuukautta ja kolmas kuuden kuukauden jakso olisi vanhempien valinnan mukaan jommankumman vanhemman käytettävissä.

Lapsilisä

Perheiden, olivatpa ne minkä kokoisia tai näköisiä tahansa, tukeminen on tärkeää. Lapsilisä tulee säilyttää yleisenä ja kaikille yhteisenä etuutena.

Päivähoito

Jokaiselle lapselle kuuluva päivähoito-oikeus on hyvä asia, eikä sitä pidä rajoittaa. Perheitä, lapsia ja päivähoidon muotoja on hyvin moninainen joukko. Kategorisesti ei voi sanoa, että esimerkiksi alle 3-vuotiaan lapsen laittaminen päiväkotiin olisi huono ratkaisu lapsen tai perheen kannalta. Tilanne riippuu paljon mm. päiväkodin ryhmäkoosta, hoitopäivän pituudesta, lapsen temperamentista ja vanhempien resursseista ja mahdollisesti työtilanteestakin.

Toimeentulotuki

Sosiaalietuuksia tulee uudistaa toteuttamalla perustulo eli kaikille 18 vuotta täyttäneille kuuluva kansalaispalkka, joka korvaisi sosiaaliturvan vähimmäisetuudet ja poistaisi työllisyyden kasvun jarruna olevia kannustinloukkuja ja turhaa monen luukun ja hakemuksen hallintoa.

Vanhushuolto

Hyvän ja arvokkaan vanhuuden turvaaminen on tärkeää. Yhteiskunnan sivistyksen tasosta kertoo paljon se, miten vanhuksista huolehditaan. Tässä suhteessa Pisa-tutkimuksissa menestyneen Suomen sivistystasoa on varaa nostaa reilusti, usein myös omaisten taholla.
Vanhusten peruspalvelujen turvaaminen on välttämätöntä. Vanhusten kotona asumista tulee tukea monipuolisin keinoin niin kauan kuin vanhus selviytyy arjesta kotonaan ja voi hyvin. Vanhusten ja lähiomaisten yhteyksiä ei saa heikentää pakkosijoittamalla hoitoa tarvitsevia vanhuksia kauas läheisistään. Puolisoiden on saatava asua ja elää yhdessä, vanhanakin.

Yhteisistä varoista pitää taata riittävä hoito jokaiselle vanhukselle, hoidon kustannusten tulee määräytyä tulotason mukaan. Eläketurvaan kuuluu myös mahdollisesti säästetty omaisuus, jota voi käyttää tarvitsemiensa ja haluamiensa lisäpalveluiden hankkimiseen, julkiselta tai yksityiseltä sektorilta.

Omaishoidon tuki

Omaishoitajien asema eri kunnissa tulee olla tasapuolinen. Omaishoidon tuen harkinta ja maksatus tulee siirtää kunnilta Kelalle.

Julkinen terveydenhuolto

Kunnallinen terveyskeskus mahdollistaa hyvin toimiessaan tasapuoliset palvelut kaikille kuntalaisille, esim. tulotasosta riippumatta. Yksityisellä palvelutarjonnalla voidaan kunnan palveluverkkoa vahvistaa ja tukea. Keskeisiä terveydenhuoltopalveluja ei tule ulkoistaa. Sote-uudistuksessa yksityisten terveyspalveluiden tuottajille tulee tarjota mahdollisuus osallistua palveluntuotantoon. Kuitenkin niin että julkinen sektori koordinoi ja kantaa päävastuun palveluista. mm. potilasturvallisuuden kannalta liian pirstaleinen palveluntuotanto on riski.
Alueellisesti samankaltaiset palvelut pitää kyetä tuottamaan kunnasta riippumatta. Tähän tarvitaan laajempaa vastuuta ja määräysvaltaa kuin yksittäinen kunta. Kunnilla tulee kuitenkin olla mahdollisuus vaikuttaa kokonaisuuden sisältöön ja kustannuksiin.

Terveyskeskusten lääkäripula

Lääkäriopiskelijoiden terveyskeskustyöskentelyn minimiajan pidentäminen nykyisestä 9 kk:sta jopa noin kolmeen vuoteen ei luultavasti johtaisi toivottuun tulokseen eli lääkäripulan helpottumiseen terveyskeskuksissa. Sen sijaan se voisi johtaa juuri valmistuneiden, kokemattomien lääkärien entistä suurempaan osuuteen terveyskeskuksissa, jolloin tilanne ei ole hyvä potilaan eikä lääkärin itsensä kannalta. Vastavalmistuneiden lääkärien olisi tarpeellisempaa hankkia ensin työkokemusta esim. sairaalassa, jonka jälkeen he olisivat kokeneempia vaativaan itsenäiseen työskentelyyn terveyskeskuksissa. Myös tutor-toiminnasta terveyskeskuksissa on saatu hyviä kokemuksia. Lääkäriä kohti hoidettavan väestömäärän suuruus tulee olla kohtuullinen. Työolot lienevät suurin syy terveyskeskustyön huonoon haluttavuuteen.

Mielenterveyshuolto

Mielenterveyskuntoutujien ja mielenterveyden kevyitäkin tukitoimia tarvitsevien asema on tällä hetkellä aivan liian heikko. Erityisen huolestuttavaa on nuorten mielenterveyspalvelujen riittämättömät resurssit. Kun mieli järkkyy, ei inhimillisessä kriisissä elävä saa joutua odottamaan apua viikkoja, jopa useita kuukausia. Systeemi johtaa rankkoja mielenterveysongelmia kasvattavaan kierteeseen ja palvelutarpeen kasvuun. Riittävät resurssit ennaltaehkäisyssä ja varhaisen vaiheen avuntarpeeseen vastaamisessa ovat ensiarvoisen tärkeitä, niitä tulee siis selvästi lisätä.

Päihdehuolto

Tarvitaan tehokas, toimiva ja matalankynnyksen palveluja tarjoava, riittävällä tiheydellä koko maan kattava päihdehuoltoverkosto. Päihderiippuvaisten auttaminen päihteistä vapaaksi on erittäin tärkeää yksilön, lähimmäisten ja yhteiskunnan kannalta.

Alkoholimainonta

Alkoholimainonnan rajoittamiselle on runsaat perusteet. Mainonta vaikuttaa alkoholin kysyntään ja kulutukseen, siksi sitä on syytä säädellä rajoituksin. Alkoholi aiheuttaa Suomessa vuosittain miljardien eurojen kustannukset, on erittäin merkittävä työikäisten kuolinsyy ja työkyvyttömyyseläkkeen taustatekijä sekä suurin yksittäinen työurien lyhentäjä. Alkoholismin, perheväkivallan, rattijuopumuksen ja monien onnettomuuksien osatekijänä alkoholi on ylivertainen ongelma. Alkoholista aiheutuvia haittoja voidaan vähentää puuttumalla hintaan ja saatavuuteen sekä kehittämällä päihdehuoltoa kokonaisvaltaisesti.

Eutanasia

En hyväksy eutanasiaa. Parantumattomasti sairaan potilaan on kyllä voitava päättää omasta hoidostaan, mutta ei kuolemastaan. Hoitotestamentti on mielestäni hyvä ratkaisu.

 

Ympäristö ja energia

Ympäristövaikutukset ja päätöksenteko

Nykyinen lainsäädäntömme edellyttää ympäristövaikutusten arviointia päätöksenteossa. Tämän arvioinnin johtopäätöksenä tulee tarvittaessa olla haitallisiksi arvioiduista hankkeista luopuminen, yhteiskunnan ja yleisen edun nimissä. Ympäristövaikutuksiin kuuluvat vaikutukset ihmisiin ja heidän elinympäristöönsä. Kumpiakaan ei saa asettaa alttiiksi merkittäville riskeille.

Luonnon monimuotoisuus

Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on merkittävä uhka maailmanlaajuisesti ja myös suomalaisessa luonnossa. Monimuotoisesti ja kattavasti eri luontotyyppejä sisältävän suomalaisen luonnon kestävä hyödyntäminen onnistuu aiheuttamatta lajikatoa tai luontotyyppien häviämistä. Tasapainosta on pidettävä huolta, eikä uusia merkittäviä heikennyksiä luonnon monimuotoisuuden ns. avainbiotooppeihin tule sallia. Monimuotoisuutta tulee pyrkiä lisäämään myös mm. turhaan ojitettuja soita ennallistamalla ja uiton vuoksi aikanaan perattuja koskia kiveämällä. Monimuotoinen luonto on kokonaistaloudellisesti kannattavin, mm. luonnonvarojen käytön, matkailun, virkistyksen ja ympäristön kantokyvyn kannalta.

Itämeri, vesistöjen suojelu

Itämeren tila on pohjoista Perämerta lukuun ottamatta varsin heikko. Suomi on kansainvälisesti mukana Itämeren suojelutyössä mm. osallistumalla Itä-Euroopan maiden jätevesien puhdistustasoa merkittävästi parantaviin hankkeisiin. Tätä työtä tulee jatkaa entistä aktiivisemmin, omia päästölähteitä ja niiden vähentämistä unohtamatta.

Tavoitteena tulee EU:n vesipuitedirektiivin mukaisesti olla kaikkien pinta- ja pohjavesiemme hyvä laatu. Kaikkien päästölähteiden (asutus, teollisuus, maatalous) vesistökuormitusta pitää pyrkiä pienentämään. Maatalous on edelleen suurin yksittäinen vesiämme rehevöittävien typpi- ja fosforipäästöjen aiheuttaja, näin on myös monissa muissa Itämeren rantavaltioissa. Vesiensuojelutoimenpiteitä maataloudessa on käytettävissä olevin keinoin tehostettava kustannustehokkaasti.

Hyvin usein päästövähennysten esteenä eivät ole kohtuuttomat kustannukset vaan asenteet. Luomutuotannon vesistöpäästöt ovat huomattavasti muuta maataloustuotantoa alhaisemmat. Turvetuotannon haitalliset vesistövaikutukset ovat paikallisesti ja alueellisesti erittäin merkittäviä, eikä niitä ole pystytty ratkaisemaan.

Haja-asutusalueiden jätevesiasetus

Haja-asutusalueiden jätevesiasetuksessa alkuperäistä esitystä järkevämpi olisi mielestäni ollut vesistövaikutusten tarkastelu ensisijaisesti asunnon sijainnin mukaan. Vesistöjen rannoilla ja tärkeillä pohjavesialueilla jätevesien puhdistusvaatimusten tulee olla selvästi tiukemmat kuin muualla. Vastaavasti kaukana pinta- ja pohjavesistä sijaitsevien asuntojen puhdistusvaatimuksia ei ole välttämättä syytä kiristää.

Jätteiden lajittelu

Lajittelu kuuluu perhessämme arkirutiineihin, ilman erityisponnisteluja. Tehokas jätteiden lajittelu ja raaka-aineiden kierrätys vähentää kulutukseen perustuvan länsimaisen elämäntapamme ympäristökuormitusta ja energian kulutusta. Ongelmajätteiden ja lääkkeiden pientenkin määrien päätyminen luonnonkiertoon on vahingollista, sähkö- ja elektroniikkaromun sekä metallien kerääminen materiaalitalouden kannalta järkevää. Biojätteen hyödyntämistä energiaksi (biokaasuna) tulee lisätä.

EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteet

On hyvä, että Suomi pyrkii EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteiden toteuttamiseen. Näitä pyrkimyksiä on syytä jatkaa entistä ponnekkaammin. Ilmastovastuun kantamisessa Suomen ja EU:n tulee kulkea kehityksen edellä, ei vain seurata kehitystä.

Päästöjen vähentäminen

Teollisuusmaat ovat suurimmassa vastuussa jo pitkään tuottamiensa ilmastopäästöjen vähentämisestä ja niillä on myös parhaat taloudelliset ja teknologiset edellytykset päästöjensä rajoittamiseen. Vauraimpien kehitysmaiden tulee siirtymäajan puitteissa siirtyä noudattamaan samoja päästökriteerejä kuin teollisuusmaat, köyhimpien maiden ilmastotyötä on rahoitettava yhteisvastuullisesti.

Ilmastonmuutoksen torjunta

Tarvitaan selkeää, johdonmukaista ja tuloksellista ilmastopolitiikkaa, johon sitoudutaan määrätietoisesti. Tarvitaan kansallinen ilmastolaki, joka määrittelee vuosittaiset päästövähennyksemme, joiden saavuttamiseksi välttämättömiin toimiin on Suomessa ryhdyttävä.

Ilmastonmuutoksen torjumisesta päästövähennyksin, energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian innovaatioiden avulla voidaan tehdä suomalaisen teknologian avulla vientivaltti, tätä tilaisuutta ei pidä haaskata. Suomen tulee edistää kansainvälisessä ilmastopolitiikassa kaikkien maiden sitoutumista päästövähennyksiin ja tarjota siihen käyttökelpoisia keinoja.

Energian säästö

Energiantuotannon ilmastovaikutusten pienentämiseksi tehokkain keino kansainvälisestikin on energiatehokkuus. Energiatehokkuutta on lisättävä asumisessa, teollisuudessa, tuotteiden valmistuksessa, käytössä, liikenteessä ja kaikkialla, missä energiaa käytetään.

Uusiutuva energia

Painokas investoiminen uusiutuviin energialähteisiin on varsinkin pitkällä tähtäimellä ainoa kansantaloudellisesti järkevä energiapoliittinen suunta. Suomi tarvitsee energiatehokkaan, hajasijoitetun ja uusiutuvan energian tuotantojärjestelmän, joka luo omavaraisuuden ja turvallisuuden ohella kymmeniä tuhansia työpaikkoja ja yrittäjyyttä myös haja-asutusalueilla ja maakunnissa.Myös yksityisen sähkön pientuotannon syöttäminen valtakunnan verkkoon tulee olla mahdollista ja kannattavaa.

Energiakysymyksissä on huomioitava ilmastonmuutoksen torjunta, energiansaannin turvaaminen, työllisyys, energiaomavaraisuus sekä ympäristö, terveys ja turvallisuus, nyt ja tulevaisuudessa. Näihin haasteisiin vanha tuotantorakenne fossiilienergia ja ydinvoimalat eivät kykene vastaamaan, siksi tarvitaan energiapoliittinen suunnanmuutos. Se maksaa itsensä moninkertaisina hyötyinä takaisin.

Ydinvoima ja uraani

Pitkäikäisiä riskejä ja vakavia ympäristöhaittoja aiheuttavien ydinvoimaloiden lisärakentaminen tai uraanintuotanto ei ole järkevää eikä tarpeellista. Sähkönkulutusennusteet huomioiden lisäydinvoiman rakentamista ei voida perustella myöskään kotimaisella sähköntarpeella. Ei ole viisasta tuottaa ydinsähköä vientiin, kun ongelmalliset jätteet jäävät joka tapauksessa Suomen huolehdittaviksi. Sähköntuotantorakennetta tulee uudistaa lisäämällä kotimaista työllisyyttä tukevaa uusiutuvan energian tuotantoa reippaasti. Ns. ylimenokautta ydinenergiatuotannon turvin ei milloinkaan ohiteta, mikäli vanhasta tuotantorakenteesta ei uskalleta luopua.

Vakavien ympäristöriskien ohella uraanin tuotanto Kainuussa, Lapissa tai Pohjois-Karjalassa vaarantaa matkailun kehittymisen edellytyksiä.

Fennovoiman / Rosatomin ydinvoimalahanke

Fennovoiman ja Rosatomin hankkeessa kaikkeen ydinenergiatuotantoon ja uraaninlouhintaan liittyvien pitkäaikaisten ympäristöriskien ohella korostuu häikäilemätön hankesuunnitelma rakentamattomaan luontokohteeseen Pyhäjoen Hanhikiven niemellä, lyhytnäköinen verotulo- ja elinkeinopolitiikka sekä mittavat taloudelliset riskit, joita Fennovoiman useat kunnalliset omistajatahot eivät selvästikään ole riittävästi analysoineet. Fennovoima-Rosatomia voikin pitää vuosisadan ”puhalluksena”.

Biopolttoaineet

Biopolttoaineita tarvitaan vähäpäästöisen liikennejärjestelmän kehittämisessä. Polttoainetta kulkuneuvoille ei kuitenkaan pidä tehdä ravinnoksi kelpaavasta biomassasta, kuten viljasta. Biokaasun talteenottoa ja käyttöä tulee huomattavasti tehostaa mm. maataloudessa ja jätevedenpuhdistamoissa.

Kivihiili, turve ja maakaasu

Kivihiilen ja turpeen hiilidioksidipäästöt ovat ilmastovaikutuksiltaan haitallisten energiamuotojen kärkikastia, siksi niistä tulee asteittain luopua. Turvetuotannon haitalliset vesistövaikutukset ovat paikallisesti ja alueellisesti erittäin merkittäviä, eikä niitä ole pystytty ratkaisemaan. Turve luokitellaan erittäin hitaan muodostumisensa vuoksi uusiutumattomaksi energiamuodoksi. Uusia luonnontilaisia soita ei turvetuotantoon tule ottaa lainkaan. Maakaasu puolestaan on fossiilisista polttoaineista vähäpäästöisin.
Kaikkiaan haitallisimpien fossiilisten polttoaineiden osuutta on reilusti vähennettävä ja kotimaisten uusiutuvien energiamuotojen osuus nostettava 50 % vuoteen 2030 mennessä. Samalla on merkittävästi parannettava energiatehokkuutta.

Eläinsuojelu

Eläinsuojelulakia tulee tiukentaa ja valvontaa lisätä. Eläinsuojelulakia tulee muuttaa siten, että eläinsuojeluvalvojilla ja poliisilla on eläinten välitön huostaanotto-oikeus tapauksissa, joissa eläinten asianmukainen hoito on selvästi laiminlyöty tai eläimiä muutoin kohdeltu kaltoin.

Kemikaalit

Elinympäristömme on kemikalisoitunut muutamien kymmenien vuosien aikana rajulla tavalla. Kaikki ei-välttämättömät kemikaalit tulee kieltää ja kemikaalien käyttöä muutoinkin merkittävästi rajoittaa, koska hyvin monien kemikaalien pitkäaikaisvaikutuksia ei riittävästi tunneta tai ne ovat haitalliset.

Geenimuunnellut tuotteet

En kannata gmo-viljelyn sallimista Suomessa. Julkisen sektorin palveluissa tulee tarjota vain gmo-vapaata ruokaa.

Luomutuotanto

Suosin luomua itse ja mielestäni Suomenkin kannattaa suosia sitä yhä enemmän myös elintarviketuotannossaan, kuten maabrändityöryhmän raportissa esitetään. Kannatan luomutuotannon ja lähiruuan suosimista kaikissa julkisissa elintarvikehankinnoissa. Luomutuotanto on hyväksi ympäristölle, tuotantoeläimille ja myös kuluttajalle. Tutkimusten mukaan luomutuotanto on myös taloudellisesti kannattavaa. Kannattavuus myös paranee kaiken aikaa markkinoiden kasvaessa.

Reilun kaupan tuotteet

Vakiintuneet reilut kulutushyödykkeeni ovat kahvi, tee ja banaanit. Nykyisin reiluna vaihtoehtona löydän lähikaupastani usein myös esim. pumpulipuikkoja, tekstiilejä ja vaihtelevan kirjon muitakin hedelmiä kuin banaaneja. Kannatan reilun kaupan ideologiaa ja olen tehnyt kotikunnassani Kalajoella aloitteen, jotta kunta organisaationa siirtyisi suosimaan reilun kaupan tuotteita.

 

Päätöksenteko ja demokratia

Poliitikkojen sidonnaisuudet

Kansanedustajien ja myös kunnallispoliitikkojen tulisi ehdottomasti ilmoittaa kaikki sidonnaisuutensa julkisesti.

Vaalirahoitus

Edustuksellisen demokratian ei pitäisi perustua kukkaron paksuuteen tai kampanjaa rahoittavien yhteistyökumppanien määrään. En kuitenkaan maksattaisi kampanjalaskuja veronmaksajilla, enkä siis kannata suurempia puoluetukia. Sen sijaan nykyistä tiukemmat rajat maksimibudjeteiksi eri vaaleissa voisivat olla tarpeen. Vaalirahoituksen läpinäkyvyys on ehdoton edellytys avoimen ja oikeudenmukaisen demokratian toteutumiselle.

Kansanedustajien palkka

Kansanedustajien työ on vaativaa, erittäin vastuullista ja aikaa vievää. Hyvin ja huolellisesti työnsä hoitavan kansanedustajan on oltava työmoraaliltaan ryhdikäs. Kansanedustajan työn houkuttelevuus ei pääosin voi perustua palkkaukseen, taustalla on oltava aito halu yhteiskunnan asioiden parantamiseen ja suomalaisten edun ajamiseen. Kansanedustajien on mielestäni oltava tietyssä määrin taloudellisesti riippumattomia, jotta päätöksentekoon ei voitaisi vaikuttaa taloudellisin houkuttimin. En kannata kansanedustajien palkkojen alentamista.

Kansanäänestykset

Demokratiaan kuuluu kansalaismielipiteen huomiointi, etenkin merkittävissä yhteiskunnallisissa kysymyksissä, kuten vaikkapa erittäin pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavissa energia- ja ulkopoliittisissa linjauksissa. Neuvoa antavia kansanäänestyksiä tulisi järjestää nykyistä useammin ja niitä tulisi edeltää laaja, asiapitoinen, tasapuolisesti eri näkökulmia esille tuova ja avoin kansalaiskeskustelu.

Alaikäisten nuorten vaikutusmahdollisuudet

Äänestysikärajan laskemista 16 vuoteen vähintään kunnallis- ja kirkollisvaaleissa kannatan lämpimästi, olisin valmis harkitsemaan sitä myös valtiollisissa vaaleissa. Jo seuraavissa kunnallisvaaleissa voitaisiin pilottikokeiluna laskea äänestysikärajaa joissakin kunnissa. Äänestysiän laskemisella voisi olla merkittävä äänestysaktiivisuutta ja kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin lisäävä vaikutus. Nuorten ääntä on myös kuunneltava, heissä on tulevaisuus.

Nuorisovaltuustoilla pitäisi kunnissa olla enemmän todellista valtaa. Päättäjien ja nuorison välille pitäisi kunnissa järjestää säännöllisesti yhteisiä keskustelutilaisuuksia ja kyselytunteja.

 

Ulkopolitiikka ja turvallisuus

NATO-jäsenyys

Eurooppalaisessa turvallisuusympäristössä tapahtuu tällä hetkellä muutoksia, joita pitää analysoida tarkkaan. Painopiste turvallisuuspolitiikassa on hyvä säilyttää eurooppalaisella ja pohjoismaisella nykytasolla: osallistutaan harjoituksiin, sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin ja materiaaliyhteistyöhön. Oman puolustuksen tulee olla kunnossa ja talouden ja ulkopolitiikan valinnoissa tulee olla johdonmukainen.

Painottaisin talouden ja ulkopolitiikan valintojen ja johdonmukaisuuden merkitystä. Turvallisuuspoliittista tilannetta ja NATO-harkintaa voidaan analysoida avoimesti. Tilanteen olennaisesti muuttuessa NATO-jäsenyydestä tulee järjestää neuvoa antava kansanäänestys

Puolustusvoimien määrärahat

Uskottavan puolustuksen ylläpitämiseksi kalustoa, mm. Hornetit ja laivat pitää ajoittain uusia. Se tietysti maksaa ja siihen tulee varautua. Massiivisten rakenneuudistusten jälkeen myös puolustusvoimilta säästyneitä varoja tulee käyttää tähän. Mikäli merkittävää vajetta jää, puolutusmäärärahojen riittävyys tulee arvioida uudelleen. Kuinka ”tuntuvasti” lisäystä mahdollisesti tarvitaan, on tarkemman analysoinnin paikka.

Asevelvollisuus

En ole palkka-armeijan kannattaja. Asevelvollisuutta voidaan uudistaa ja kehittää muilla tavoin vastaamaan muuttuviin olosuhteisiin, kuten asevelvollisten ikäluokkien pienenemiseen. Pienenevät ikäluokat heijastuvat väistämättä myös asevelvollisten määrään. Tämä tulee näkymään ja tuntumaan eri tavoin varuskunnissa ja niiden lukumäärässä, halusimmepa sitä tai emme.

Rauhanturvaoperaatiot

Rauhanturvaoperaatiota tarvitaan mm. maailman köyhimpien, epätasa-arvoisimpien ja epädemokraattisimpien maiden, kuten Afganistanin olojen rauhoittamiseksi ja siviilien elinolosuhteiden vakauttamiseksi.

Venäjä-suhteet

Etääntyminen on helppoa, uudelleen lähentyminen jokseenkin vaikeaa. Suomen ei pidä etäännyttää Venäjä-suhteitaan, toimivat suhteet ovat niin Venäjän, Suomen kuin koko EU:n etu. Kansainvälisiä sopimuksia rikkovaa toimintaa ei pidä katsoa läpi sormien, turvallisuuskysymykset ovat Suomelle aina tärkeitä.

Venäjä-pakotteet

Suomen tulee johdonmukaisesti edistää omia arvojaan demokratiasta, ihmisoikeuksista, kansainvälisestä oikeudesta. Euroopan unionin on seistävä yhdessä humaanin ja kansainvälistä oikeutta kunnioittavan maailmanjärjestyksen puolella. Tämä ei tarkoita keskusteluyhteyden ja konfliktin purkutoimien pysäyttämistä, päin vastoin.

Maamiinat ja Ottawan sopimus

Miinat vammauttavat ja tappavat ihmisiä eri puolilla maailmaa käytävissä konflikteissa joka päivä. Pahinta maamiinoissa on niiden siviileille aiheuttamat haitat, jotka ovat usein sotilaallisia hyötyjä suuremmat. Miinakenttien raivaaminen on erittäin kallista puuhaa. Suomi tukee kehitysmaiden omaa miinanraivaustoimintaa ja antaa tukea miinauhreille. Ottawan sopimus on linjassa Suomen tähänastisen toiminnan kanssa.

Sotilaallinen yhteistyö Ruotsin kanssa

Puolutusyhteistyötä muiden EU-maiden ja Pohjoismaiden kanssa voidaan hyvin kehittää edelleen: osallistutaan harjoituksiin, sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin ja materiaaliyhteistyöhön.

Terrorismi

Terrorismi missä päin maailmaa tahansa on aina kansainvälinen uhka. En kuitenkaan näe erityistä uhkakuvaa ääri-islamistiseen terroriin liittyen Suomessa.

Kehitysapu

Kehitysapu on osa kansainvälistä yhteiskuntavastuutamme eikä kehitysmäärärahoja ei pidä leikata, vaan nostaa vähintään YK:ssa sovitulle tasolle, 0,7 % BKT:sta. Köyhyyden vähentäminen ja elintasokuilujen kaventaminen mm. kehitysyhteistyön keinoin on parasta kriisinhallintaa maailmanlaajuisesti, kuten myös kansallisesti ja paikallisesti. Hädänalaisten ihmisten auttaminen heidän kotimaassaan on kestävä avun muoto ja myös tärkeä keino pakolaisuuden vähentämisessä.

Presidentin valtaoikeudet

Presidentin valtaoikeuksia ei pidä karsia loputtomiin, presidentin tulee olla paitsi arvojohtaja ja kansakunnan keulakuva, myös tiettyjen valtaoikeuksien käyttäjä, jonka kansa on tehtäväänsä valinnut.

Huumeet ja kannabiksen laillistaminen

En ole koskaan kokeillut huumausaineita enkä suosittele kokeilemista kenellekään muullekaan. Kannabista ei missään tapauksessa pidä laillistaa. Huumeidenkäyttäjien hoitoon pääsyä tulee nopeuttaa ja myös pakkohoito tietyin perustein tulee olla mahdollista. Kannabiksella on useita haitallisia terveysvaikutuksia. mm. psyykoosien riski kasvaa merkittävästi, mutta ei mitään positiivista vaikutusta vapaassa käytössä. Lääkkeellisesti käytettynä voidaan nykymallin mukaisesti hyvin sallia (vrt. vahvat opiaatit kivun hoidossa).

 

Euroopan unioni

Suomen jäsenyys

Kokonaisuutena EU-jäsenyydestä on Suomelle ehdottomasti enemmän hyötyä kuin haittaa, mm. ilmasto-, ympäristö- ja turvallisuuskysymyksissä.

EU-verotus

Verotusta ei pidä siirtää EU:n jäsenvaltioilta liittovaltiolle.

Rahoitusmarkkinavero

Suomen tulisi mennä mukaan rahoitusmarkkinaveroon. Rahoitusmarkkinavero olisi häviävän pieni osa pörssi- ja valuuttakaupasta, mutta tuottaisi satoja miljardeja euroja hyvinvointipalvelujen ylläpitämiseen. Lisäksi vero ehkäisisi uusia kansainvälisiä talouskriisejä ja lyhytaikaista keinottelua.

EU:n maatalousbudjetti

EU:n mittavaa maatalousbudjettia on voitava tarkastella kriittisesti ja kohdennettava tukia erityisesti maatalouden ympäristökuormitusta vähentävään tuotantoon sekä tuotantoeläinten olosuhteiden parantamiseen.

EU-maiden taloudellinen tuki toiselle jäsenvaltiolle

EU-maat eivät voi olla rahanjakoautomaatti talousvaikeuksissa kamppaileville jäsenvaltioille. Jäsenmaiden talouskriisitilanteita on harkittava erittäin huolellisesti ja tapauskohtaisesti.

EU:n laajeneminen

EU voi mielestäni laajentua ja näin tulee varmasti myös tapahtumaan. Jäsenmailta on kuitenkin edellytettävä yhteisten sääntöjen ehdotonta noudattamista, mm. ihmisoikeusrikkomusten lopettamista ja harmaan talouden kitkemistä.

Paluu markkaan valuuttana

Suomen tie on Euroopan yhteinen valuutta-alue ja valuuttana euro. Vaikka euroaluetta koskevat sopimukset tai euron valuutta-alue eivät ole kaikissa tilanteissa parhaita, paluuta markka-aikaan ei mielestäni ole realistista haaveilla, eikä siihen tule pyrkiä.

EU:n ja Yhdysvaltain välinen vapaakauppasopimus

Vapaakauppasopimuksen valmistelusta ei ole käyty riittävää, demokratiaan kuuluvaa julkista ja avointa keskustelua, ilman tätä neuvotteluissa ei pidä edetä. Sopimuksessa on ensisijaisesti kyse sääntelyn heikentämisestä ja sijoitussuojasta. Sopimus sisältää riskejä demokratialle, kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksille ja ympäristölle. Positiivisiin vaikutuksiin voivat kuulua mahdollisten haitallisten tullimaksujen poistaminen ja esim. turvallisuusvaatimusten yhtenäistäminen, vuosittaiseen talouskasvuun arvioidut vaikutukset ovat kuitenkin vain 0,05 % luokkaa.

Kreikan velat

Taloudellinen ahdinko Kreikassa on kova ja näkyy raskaasti mm. nuorisotyöttömyysluvuissa. Tilanne on omiaan aiheuttamaan epävakautta. Velat on tietenkin maksettava, mutta lienee syytä harkita tukiohjelman tai laina-aikojen pidentämistä. Tärkeimpiä Kreikan taloutta parantavia toimia ovat verojen keruun parantuminen, harmaan talouden ja korruption kuriin saaminen. Mahdollisuuden talouden ja työllisyyden kasvuun Kreikassa paranevat, kun velanhoitotaakka kohtuullistetaan.

 

Aluepolitiikka

Aluepolitiikka ja maakunnat

Aluepolitiikkaa tarvitaan tasapainottamaan maan eri osissa vallitsevia olosuhteita. Aluepolitiikan nimissä ei kuitenkaan tule tehdä päätöksiä, jotka eivät pitkällä tähtäimellä ole yhteiskunnallisesti järkeviä. Suomi tarvitsee vahvoja maakuntia, joissa on hyvä asua ja elää jatkossakin.

Syrjäisten kuntien liittäminen maakuntien keskuskaupunkeihin ei muuta niiden sijaintia, ja monet palvelut on järjestetty niissä jo nyt hyvin ja asukkaita kuunnellen. Syrjäseutujen autioituminen on epäsuotavaa kehitystä, jota pitää tehokkaasti ehkäistä. Ihmisillä tulee olla vapaus valita asuinpaikkansa ja elämäntapansa, joiden tulisi olla tasapainossa keskenään.

Metropolialueen kehittäminen

Pääkaupunkiseudun metropolialueen kehityksen korostuminen maakuntien kustannuksella ei ole Suomelle kokonaisuutena eduksi. Metropolialueella liikenteelliset ratkaisut ja toimintojen suunnitelmallinen tiivistäminen on tärkeää.

Kuntaliitokset

Kustannussyistä hallintoa on hyvä keskittää ja kuntia voidaan yhdistää, jos toimivien palvelujen turvaaminen ja kaavoitus sitä vaativat. En kannata pakkokeinoja, vaan avointa ja demokraattista lähipolitiikkaa. Palvelujen tasa-arvoinen saatavuus tulee taata. Pääasia on, etteivät kuntarajat hankaloita ihmisten arkea.

Kunnallisverotuksen tasaus minimi- ja maksimirajoilla

Kunnilla tulee olla oikeus harkita itse veroprosenttinsa suuruus kunnan taloustilanne, väestö- ja elinkeinorakenne sekä muut paikalliset tai alueelliset tekijät huomioiden

 

Koulutus ja opiskelu

Ruotsin kieli

Ruotsin kieli on virallisista kielistämme ainoa, jolla pärjää useissa pohjoismaissa. Vähintään ruotsin alkeet on hyvä osata.  Kun ruotsin kielen pakollisuus poistettiin ylioppilaskirjoituksista, väheni myös muiden kielten kirjoittaminen. Kaikki kielet ovat tärkeitä kansainvälistyvässä maailmassa, etenkin pienen maan kansalaisille. Toisen kotimaisen kielen opetusta tulee kehittää entistä enemmän käytännön kielitaidon rakentamisen sekä pohjoismaiseen yhteisöön tutustumisen suuntaan.

Koululiikunta

Koululiikunnan merkitys on korostunut, kun nuoret liikkuvat entistä vähemmän vapaa-ajallaan. Liikuntakasvatusta ja koululiikunnan valinnaistuntien määrää on syytä pyrkiä lisäämään. Lisäksi koulujen välituntialueiden yhteyteen tulee kehittää lähiliikuntapaikkoja, jotka ovat kouluaikojen ulkopuolella kaikkien alueen asukkaiden helposti saavutettavissa ja vapaasti käytettävissä.

Elämänkatsomustieto & uskonto

Elämänkatsomustieto voisi mielestäni olla peruskoulussa yhteinen oppiaine kaikille, oppiaineen nimi voisi olla myös esimerkiksi ”uskonnot ja elämänkatsomustieto”. Elämänkatsomustiedossa, kuten myös uskonnon opetuksessa tarkastellaan monia tärkeitä katsomuksellisia ja aatteellisia kysymyksiä identiteetistä, uskontojen perusteista, sosiologiasta ja kulttuuriperinnöstä. Keskeistä on saada välineitä oman identiteetin ja elämänkatsomuksen muodostamiseen sekä kriittiseen ajatteluun ja laajaan kulttuuriseen ja katsomukselliseen ymmärrykseen. Ne ovat tärkeitä taitoja monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa. En ole uskonnon opetusta vastaan. Mielestäni olisi hienoa, jos uskontojen ja katsomusten opetus sisällytettäisiin kaikille yhteiseen oppiaineeseen, joka ei erottelisi oppilaita.

Koulukuri

Kouluissa tehdään päivittäin valtava määrä tarkkaan säänneltyä ja kurinalaista työtä, jotta raamit pysyisivät kaikilla lapsilla ja nuorilla kasassa. Se, miten hyvinvoivia ovat lasten ja nuorten perheet, vaikuttaa koulujen arkeen paljon enemmän kuin käytössä oleva kurinpitonormisto. Tärkeintä on luottamuksen vahvistaminen sekä perheiden tukimuotojen ja koulujen riittävästä resursoinnista huolehtiminen.

Kasvisruoka kouluruokavaliossa

Kasvisruuan käytön edistäminen julkisissa keittiöissä, kuten kouluissa ja työpaikkaruokaloissa, on kannatettava asia paitsi terveysvaikutusten vuoksi (syömme liian vähän kasviksia), myös siitä syystä, että kasvisruuan hiilijalanjälki on huomattavasti eläinperäistä ravintoa pienempi. Kannatan myös luomutuotannon ja lähiruuan suosimista kaikissa julkisissa elintarvikehankinnoissa.

Oppivelvollisuusikä

Oppivelvollisuusiän nostaminen 18 vuoteen on perusteltua, koska silloin on mahdollisuus vaikuttaa juuri niiden nuorten kouluttautumiseen, jotka muutoin olisivat vaarassa jäädä ilman kunnollista peruskoulutusta ja jatko-opintopaikkaa. Ilman koulutusta ei kukaan pärjää eikä menesty elämässään.

Nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen kannalta tärkeimmät vaiheet eletään ennen täysi-ikäisyyden saavuttamista. Useimmiten mahdollisesti syrjäytymiseen altistavia opiskelu- tai oppimisvaikeuksia, sosiaalisen, psyykkisen tai fyysisen hyvinvoinnin ongelmia lapsella, nuorella tai hänen perheellään on havaittavissa jo ennen kouluikää tai alakouluiässä, viimeistään nuoren yläkoulun aikaan 13–16-vuotiaana. Nämä vuodet ja mahdollisiin ongelmiin puuttuminen ja varhaisten korjausliikkeiden tekeminen ajoissa ovat tärkeimpiä syrjäytymisen ehkäisemisen kannalta. Nuorten syrjäytyneiden aikuisten saaminen raiteilleen voi olla huomattavasti työläämpää.

Korkeakoulujen määrä

Kattava yliopistoverkko edistää alueellisen kehityksen tasapainoa koko maassa ja turvaa myös korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden maan eri osissa.

Koulutuspaikkojen määrä

Yhteiskunnan on kansantaloudellisesti perusteltua pyrkiä kouluttamaan väestöään suurin piirtein työmarkkinoiden tarpeisiin vastaten. Koulutus- ja urasuunnitelmissa puolestaan on järkevää huomioida omat työllistymismahdollisuudet. Mielestäni on reilua myös nuoria kohtaan, ettei koulutuksesta ole ylitarjontaa aloilla, joilla vain murto-osa voi työllistyä. Työttömäksi ei kukaan halua valmistua, eikä pidäkään.

Yliopistojen rahoitus

Yliopistoissa tehtävän tutkimuksen riippumattomuutta ei pidä vaarantaa ajamalla yliopistot täysin elinkeinoelämän kerjäläisiksi.

Yliopistojen lukukausimaksut

Korkeakoulutuksen maksuttomuus on tärkeää. Kaikilla suomalaisilla, sosio-ekonomisesta taustasta riippumatta tulee olla tasavertainen mahdollisuus kaikkeen koulutukseen, myös korkeakoulututkinnon suorittamiseen.

EU:n ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevista opiskelijoista iso osa työllistyy tutkinnon suoritettuaan Suomessa. Suomi tarvitsee enenevässä määrin etenkin työperäistä maahanmuuttoa, sillä väestön ikäjakauma pakottaa huolehtimaan siitä, ettei työllisten määrä suhteessa huollettavien (lapset ja vanhukset) määrään romahda.

Opiskeluaikojen lyhentäminen

Opiskeluaikojen venymisen estämiseksi voisi olla tarpeen jonkinlainen taloudellinen kannustinjärjestelmä, mutta se ei saisi kuitenkaan johtaa turhaan ”hosumiseen” opinnoissa.

Opintotuen nosto

Opintotuki ei ole aikoihin seurannut yleistä hintakehitystä, se tulee sitoa kuluttajahintojen kehitystä kuvaavaan indeksiin monien muiden etuuksien tapaan.

Opiskelijalle yhtä suuri tuki kuin työttömälle

En osaa sanoa, voisiko asia kautta linjan toimia näin. Työssäkäynti opiskelujen ohessa on monille taloudellinen välttämättömyys, joka saattaa hidastaa opintoja, mutta toisaalta myös opettaa arvokkaita taitoja työelämästä ja kasvattaa työkokemusta. Työttömäksi jääneen opiskelu työttömyyspäivärahalla on mahdollista jo nyt, mikäli opinnot edistävät työllistymistä, hyvä näin.

 

Maahanmuutto, vähemmistöt ja vakaumukset

Maahanmuutto

Maahanmuuttopolitiikan tulee olla avointa ja hallittua. Väestön ikäjakauma pakottaa huolehtimaan siitä, ettei työllisten määrä suhteessa huollettavien (lapset ja vanhukset) määrään romahda. Tästä syystä Suomi tarvitsee enenevässä määrin etenkin työperäistä maahanmuuttoa. Meidän on kannettava myös inhimillinen ja globaali vastuumme pakolaisista. Pakolaisuuden syyt eivät johdu Suomen sosiaalipalvelujen tasosta vaan eri syistä johtuvista katastrofaalisista oloista lähtömaissa. Maahanmuuttajien alle 3 %:n osuus koko Suomen väestöstä on todella pieni. Moninaisuus on myös yhteiskunnallinen arvo.

Kerjääminen

Kerjääminen ja rahan antaminen kerjäläisille on vähintäänkin tarkemman analysoinnin paikka, syiden, seurausten ja toimenpiteiden pohtimisen kannalta. Kenenkään ei pitäisi joutua kerjäämään elantoaan. Ihmisille on luotava mahdollisuuksia toimeentuloon ja hyvään elämään heidän omassa kotimaassaan.

Nykyisistä kerjäläisistä, ovatpa he Suomen tai muiden maiden kansalaisia, ei tule tehdä rikollisia. Tarvitaan matalan kynnyksen työllistymismahdollisuuksia, terveydenhuoltopalveluja sekä peruspalvelupaikkoja, joissa voi esimerkiksi pestä pyykkiä, hoitaa asioita ja käydä pesulla.

Homoseksuaalisuus

Homoseksuaalisuuden tausta on biologinen, ei sosiaalinen. Tutkimusten mukaan ihmisen seksuaalisuus määräytyy pitkälti jo sikiönkehityksen aikana, seksuaalisuuden perusta on aivoissa. Siihen pohjautuvat sekä sukupuolinen suuntautuminen, mielikuvat että sukupuolinen identiteetti. Meitä on moneksi.

Sukupuolineutraali avioliitto

Kannatan suvaitsevaisuutta ja kansalaisten yhdenvertaisuutta. En näe mitään syytä syrjiä ihmisiä vaikkapa etnisin, kielellisin, vakaumuksellisin, sosiaalisin tai seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvin perustein. Lähtökohtana ja tavoitteena lainsäädännössä tulisi olla ihmisten hyvinvoinnin ja onnellisuuden edistäminen, ei jaottelu eriarvoisiin ryhmiin.
Homoseksuaalisuuden tausta on biologinen, ei sosiaalinen. Tutkimusten mukaan ihmisen seksuaalisuus määräytyy pitkälti jo sikiönkehityksen aikana, seksuaalisuuden perusta on aivoissa. Siihen pohjautuvat sekä sukupuolinen suuntautuminen, mielikuvat että sukupuolinen identiteetti. Meitä on moneksi. Tasavertainen rakkaus on aina kaunis asia. Oikeus avioliittoon kuuluu kaikille.

Samaa sukupuolta olevien adoptio-oikeus

Tietty sukupuoli tai seksuaalinen suuntautuminen ei ole hyvän vanhemmuuden edellytys eikä tae. Kun jommankumman vanhemman biologisia lapsia asuu, elää ja kasvaa perheessä, voi toinen puoliso mielestäni myös adoptoida sosiaalisessa merkityksessä yhteiset lapset. Juridinen huoltajuus molemmilla vanhemmilla selkiyttäisi näiden perheen asioita monella tapaa. Yleistä tai perheen sisäistä adoptio-oikeutta ei voi rajata vain tietyille ihmisille seksuaalisen suuntautumisen perusteella, sen tulee olla tasavertainen oikeus.

Vakaumukset

Erilaisia uskonnollisia ja poliittisia vakaumuksia tulee kunnioittaa. Mielestäni suvaitsevaisuutta on se, ettei pidä omaa vakaumustaan ainoana oikeana, eikä leimaa minkään toisen vakaumuksen tai vakaumuksettomuuden edustajia stereotyppisesti. Omassa lähi- ja tuttavapiirissäni on useita eri puolueryhmiä sekä uskonnollisia vakaumuksia edustavia ja myös vakaumuksettomia erittäin fiksuja, sydämellisiä ja ihania ihmisiä. He kaikki ovat myös hyväksyneet minut omana itsenäni, se on suuri rikkaus.

 

Liikenne

Raideliikenne vs. tiehankkeet

Raideliikenteen kehittäminen on ehdottomasti tärkeämpää kuin uusien tiehankkeiden edistäminen. Liikennettä tulee ohjata entistä enemmän maanteiltä raiteille, siellä missä se on mahdollista. Näitä mahdollisuuksia tulee lisätä, ei vähentää.
Kaksoisraide Oulusta pääkaupunkiin on tärkeä investointi, joka mahdollistaa vähäpäästöisen, nopean, turvallisen ja käyttömukavuudeltaan hyvän matkustaja- ja tavaraliikenteen maan pohjois-eteläsuuntaisella päävaylällä. Uusia moottoriteitä ei tarvita, ne rahat on käytettävä raiteisiin.

Joukkoliikenne

Joukkoliikenteen käyttöä on voimakkaasti edistettävä siellä, missä se on mahdollista. Haja-asutusalueiden kutsuliikennejärjestelmiä on kehitettävä edelleen. Kasvukeskuksissa joukkoliikenteen käyttö on tehtävä taloudellisesti edullisemmaksi kuin yksityisautoilu.

Taksiliikenne

Taksit ovat nykyisellään kohtuuhintaisia, turvallisia, ammattitaitoista ja riittävän hyvin saatavilla. Jos taksiautoilu avattaisiin täysin vapaille markkinoille, taksin voisi saada isoissa kaupungeissa edullisemmin ja nopeammin, mutta pienillä paikkakunnilla taksimatkat voisivat jopa maksaa nykyistä enemmän.

 

Kulttuuri, vapaa-aika

Kulttuurin peruspalveluiden turvaaminen koko maassa

Kulttuuripalvelujen turvaaminen myös kasvukeskusten ulkopuolella on tärkeää. Ihmiset eivät saa joutua kulttuuripimeyteen asuinpaikastaan riippumatta. Omaehtoista kulttuurin tuotantoa ja harrastusta on tuettava etenkin syrjäseuduilla. Elämme kulttuurista, kuuluu eräs sanonta.

Mietojen viinien myynti ruokakaupoissa

Mietojakaan viinejä ei välttämättä tarvita ruokakauppoihin, luultavasti se edistäisi mm. alaikäisten alkoholinkäyttöä. Kaikki viinit ovat saatavilla niitä haluaville. Nautintojen ohella tulee muistaa suomalaisen alkoholikulttuurin monet pahat karikot, kustannukset ja inhimilliset tragediat, joita pitää pyrkiä vähentämään, ei lisäämään.

Metsästys

Lähipiirissäni on metsästetty ja kalastettu aina, eikä minulla ei ole mitään laillista ja hyvien metsästystapojen mukaista metsästystä vastaan. Perheessäni suositaan saatavuuden rajoissa riistaruokia. Mikäpä olisi sen ”onnellisemman eläimen” lihaa, kuin vaikkapa hirvipaisti, jonka alkuperä eli hirvi on elänyt lajityypillistä elämää luonnollisessa elinympäristössään. Katson metsästyksen ihmisen oikeudeksi ravinnonhankinnan ja myös turkisten hankinnan muotona. Lisäksi se on edellä mainitulla tavalla toteutettuna varsin hyvä luontoharrastuksen muoto. Metsästystä myös tarvitaan riistaeläinkantojen säätelyn vuoksi (mm. hirvikolarit, taimikkotuhot). Myös riistalintujen ja petoeläinten metsästys on sallituissa rajoissa hyväksyttävää, petojen osalta etenkin ns. häirikköyksilöiden poisto (pihoille tulevat karhut ja sudet).

Anniskeluravintoloiden aukioloajat

En näe tarvetta nykyistä vapaammille aukioloajoille.

useinkysyttya