Tiedote: Velvoitemuutoksia Iijoelle valtion kustantaman kalatien sijaan

Valtio lupasi eilen 2 miljoonaa euroa kärkihankerahoitusta Iijoen alimman voimalaitoksen Raasakan kalatien rakentamiseen Pohjolan Voimaan kuuluvalle PVO-vesivoimalle ja Metsähallitukselle, jotka jättivät yhteisen vapaaehtoisen vesitalouslupahakemuksen.

– On varsin erikoista, että valtio ryhtyy Metsähallituksen nimissä hakemaan ja kustantamaan kalatielupaa vesivoimayhtiölle. Ei Metsähallituksella ei ole edes maa- tai vesialueita Raasakan alueella, kritisoi kansanedustaja Hanna Halmeenpää.
Valtion vesialueita Iijoella on vain nykyisten viiden voimalaitoksen yläpuolisella osuudella.

Lapin ELY-keskuksen kalaviranomainen on maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta valmistellut Iijoelle vesilain mukaista muutoshakemusta voimayhtiölle määrättyihin kalatalousvelvoitteisiin. Velvoitemuutoshakemus on ollut valmiina jo pitkän aikaa, mutta se ei ole ministeri Tiilikaisen vakuutteluista huolimatta edennyt Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon.

– Luonnonvarakeskuksen selvitys vanhentuneiden istutusvelvoitteiden uusimistarpeesta valmistui jo kolme vuotta sitten, ministeriön tilaamana. Tuolloin todettiin mm. Pohjolan Voimalle määrättyjen kalatalousvelvoitteiden arvon olevan keskimäärin vain 15 % siitä, mitä niiden kuuluisi olla, jotta voimalaitosrakentamisesta aiheutuneet haitat vaelluskalakannoille korvautuisivat. Nyt ministeriö ajaa samaan aikaan sekä vapaaehtoista kalatietä että velvoitemuutosta, Halmeenpää ihmettelee.

Voimayhtiölle vapaaehtoinen lupahakemus yhdessä vahingonkärsijän kanssa on kannattava kauppa. Vesialueiden omistajat ja kalatalousvahingon kärsijät, Metsähallitus, kunnat ja kalastusalueet maksavat voimayhtiön aiheuttamaa vahinkoa kustantamalla kalatien rakentamisen. Tämän jälkeen PVO-vesivoima saa valtiolta vielä korvauksen kalatiehen käytetystä vedestä.

– Vapaaehtoisessa kalatieluvassa hakijoille ei voida määrätä esimerkiksi toiminnallista- tai seurantavelvoitetta. Vain vanhan velvoiteluvan muutoksen kautta vahingonkärsijät eli koko yläpuolinen Iijoki ja kalastajat, tulevat saamaan heille kuuluvat oikeudenmukaiset korvaukset ja vaelluskalojen nousuun riittävän vesimäärän kalateihin ilman erillistä korvausta, Halmeenpää toteaa.

– Yleisen oikeuskäsityksen mukaan haitan aiheuttajan tulee kantaa vastuunsa eli kustantaa ja palauttaa vaelluskalojen ja muiden vesieliöiden vapaa liikkuminen vesistössä. On syytä kysyä, onko kalaviranomainen laiminlyönyt tehtävänsä, kun velvoitemuutosta ei ole laitettu vireille, vaikka siihen on ollut runsaasti aikaa ja lupauksia on annettu jo vuosia. Pääosin valtion ja kuntien varoin tehtävällä kalatiellä tuetaan nyt ensisijaisesti voimayhtiötä, joka yhä tahkoaa rahaa Iijoen vesivoimalla, Halmeenpää lataa.

Kansanedustaja Hanna Halmeenpää kanteli Lapin ELY-keskuksen vitkuttelusta velvoitemuutosasiassa eduskunnan oikeusasiamiehelle viime toukokuussa (http://www.hannahalmeenpaa.fi/kansanedustajalta-kantelu-vesivoimayhtioiden-kalatalousvelvoitteista/). Päätöstä kantelun johdosta ei ole vielä annettu.