Vihreä veropolitiikka tähtää kestävään, kannustavaan kasvuun

Kirjoituksen lyhyempi versio on julkaistu Koillissanomissa viikolla 14/2015.

Tulevien ja kaikkien aikaisempienkin eduskuntavaalien keskeisin teema on talous. Kysymys siitä, kuinka Suomi saadaan menestymään on elintärkeä, tulevien päättäjien pitää tehdä työtä ja yrittämistä tukevaa veropolitiikkaa, ja pidättäytyä julkisten palveluiden leikkauksista. Tarvitaan rohkeita veropoliittisia päätöksiä. Verotuloja tarvitaan paikkaamaan julkisen talouden vajetta sekä turvaamaan tasokkaat peruspalvelut kaikille kansalaisille. Päättäjien tehtävä on huolehtia etenkin heikoimmista. Tämä tarkoittaa mm. riittävän laajapohjaista ja riittävän selvään progressioon perustuvaa verotusta. Verotuksella myös ohjataan ihmisten ja yritysten toimintaa toivottuun suuntaan.

Velkataakan kasvun pysäyttämiseksi tarvitaan kaikki keinot, ensisijaisesti rakenteellisia ratkaisuja, kuten työllisyysasteen nostoa, työssä jaksamisen parantamista ja sitä kautta työurien pidentämistä, kestävää talouskasvua ja riittävän suuria verotuloja, mutta myös toki menokuria. Lyhyen aikavälin talouskuri ei kuitenkaan saa vaarantaa suomalaisten palveluja ja talouden tulevaisuusnäkymiä. Verotuksen painopistettä tulee siirtää työn ja yrittämisen verotuksesta ympäristölle haitallisen toiminnan, varallisuuden ja kulutuksen verottamiseen.

Vihreät esittävät jo pitkään valmisteltua perustulojärjestelmää ansiotuloverotuksessa, jonka mukaisesti ansiotulot määrätään verovapaaksi 560 euroon asti kuukaudessa. Tällöin ansiotuloverotus kevenee aina 2200 euron kuukausituloihin saakka, mikä lisää pienituloisten työnteon taloudellista kannattavuutta. Pienituloisille palkansaajille jäisi parhaimmillaan jopa 700 euroa enemmän käteen vuodessa. Vihreät haluavat verovapauden myös pienille eläkkeille ja sosiaalietuuksille aina 560 euroon asti kuukaudessa.  Näin kaikkien pienituloisten tulot nousevat ja rahaa riittää elämiseen satoja euroja vuodessa enemmän.

Vihreiden veromalli ei kuitenkaan vaikuta kokonaisveroasteeseen. Kokonaisverotus ei perustulon myötä nouse, koska veroja maksavia työntekijöitä olisi työmarkkinoilla enemmän. Toisaalta säästöä syntyisi karsimalla ympäristölle haitallisia verotukia. Ekonomistit, kuten VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen, ovat jo pitkään peräänkuuluttaneet työn tarjontaa lisääviä toimenpiteitä, jollainen muun muassa perustulomallin verovapaus on. Perustulo tasapuolistaisi työnjakoa ja toisi lisää ihmisiä työmarkkinoille, kun kaiken työn tekeminen olisi kannattavaa, eikä hyöty valuisi hukkaan esim. toimeentulotuen leikkauksina. Tukijärjestelmän sudenkuopat ja monimutkaisuus turhauttaa ja passivoi ihmisiä, ne pitää poistaa, jolloin saadaan lisää ihmisiä töihin.

Työllisyyttä ja erityisesti yrittäjyyttä tulee lisätä myös helpottamalla yritysten mahdollisuuksia työntekijöiden, pienyrityksessä etenkin sen ensimmäisen palkkaamiseen. Tätä tuetaan nostamalla yritysten ALV-maksamisen alaraja nykyisestä 8500 eurosta 30 000 euroon. Vihreät haluavat myös tehdä pääomatuloista veroavapaita 2000 euroon asti vuodessa. Tällöin rahaa jää enemmän käteen pienyrittäjälle, joka nostaa osan yritystulostaan pääomatulona. Samalla parannetaan pienyrittäjien taloudellistsa resurssia yritystoimintansa kehittämiseen ja tavallisten piensijoittajien mahdollisuuksia uusien kasvualojen joukkorahoittamiseen. Pienempien pääomatulojen verotuksen muutos koskisi noin 50 prosenttia Suomen 1,3 miljoonasta pääomatuloja saavista kansalaisista. Pääomatuloverotuksen progressiivisyydestä huolehditaan verottamalla yli 30.000 euron pääomatuloja 35 prosentilla nykyisen 33 prosentin sijaan.

Kulutusta ja tuotantoa tulee ohjata verotuksellisesti kohti kestäviä ratkaisuja. Vihreät haluavat karsia ympäristölle haitallisia verotukia yhteensä vähintään 800 miljoonan euron edestä. Polttoaineveron päästöosuutta tulee korottaa ja energiaosuutta vastaavasti laskea. Näin vahvistetaan metsähakkeen ja myös maakaasun kilpailukykyä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa ilman, että energiaverotusta tarvitsee kiristää kokonaisuutena. Energiaverotuksessa voitaisiin ottaa huomioon ilmastopäästöjen lisäksi myös muita ympäristövaikutuksia kuten hiukkaspäästöjä, mikä tukisi kaasun kilpailukykyä suhteessa kivihiileen. Öljyn hinnan ollessa nyt alhaalla olisi loistava tilaisuus päästä eroon fossiilitalouden tukimuodoista ja ohjata rahoitusta kotimaisiin uusiutuvan energian ratkaisuihin. Näin luodaan Suomeen kymmeniä tuhansia työpaikkoja ja kasvua uusille vientialoille.

Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset puolestaan on saatava kuriin ja taattava, ettei sukupolvemme käytä resursseista enempää kuin oman osansa. Kaivostoiminnan hyödyt eivät toisaalta saa valua ulkomaille, vaan
myös paikallisen yhteisön on hyödyttävä kaivoksesta. Vihreiden esittämän kaivosveron maksaisi kaivosyhtiö, malmimäärän mukaisena louhintaveroja, jonka tuloista osa tilitettäisiin kaivospaikkakunnalle ja osa valtiolle.

Verolinjauksissaan vihreät korostavat myös harmaan talouden ja veronkierron kitkemistä. Nykyään EU-alue menettää harmaan talouden ja verovälttelyn takia jopa 1 000 miljardia euroa vuodessa. Summa on enemmän kuin kaikkien EU-maiden yhteenlaskettu terveysbudjetti. Merkittävin keino verovälttelyn kitkemiseksi on maakohtainen talousraportointi, joka velvoittaisi yritykset raportoimaan tuloksestaan ja maksamistaan veroista maakohtaisesti. Maakohtainen talousraportointi tulee jälleen käsittelyyn EU-tasolla vuonna 2018, jolloin Suomen tulee etulinjassa ajaa uudistuksen läpimenoa. Maiden välisellä automaattisella tietojenvaihdolla myös yritysten veroparatiisijärjestelyt tulee tehdä läpinäkyviksi.

Kestävää kasvua ja työtä lisäävillä oikeudenmukaisilla verolinjauksilla Suomen talous tulee kääntää elinvoimaiseksi.

 

Hanna Halmeenpää
Kaupunginvaltuutettu, Kalajoki, Vihreät
Eduskuntavaaliehdokas 2015, Oulun vaalipiiri

Johanna Kohvakka
Ekonomi, Vihreät, talouspoliittisen työryhmän jäsen

 

hannahalmeenpaa_blogi