Yleistä ja yhteistä etua

Osana maakuntauudistusta on meneillään vuoden 2020 alusta toimintansa aloittavan valtion uuden lupa- ja valvontaviraston eli LUOVAn valmistelu. Uuteen virastoon kootaan lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä nykyisistä aluehallintovirastoista (AVI), elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (ELY), kehittämis- ja hallintopalveluja tuottavista KEHA-keskuksista, maatalousyrittäjien eläkelaitos Melasta sekä sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirasta. LUOVAn toimipaikkoja on tulossa kaikkiin uusiin maakuntiin.

Uuden LUOVAn luomisessa on erikoisia piirteitä. Maakuntauudistusta valmisteleva ministerityöryhmä on kaikessa hiljaisuudessa joulukuussa linjannut, että valtion aluehallinnon uudistuksessa valtion virkamiesten, kuten LUOVAn valitusoikeutta tuomioistuimiin rajoitetaan. Virastolle ei annettaisi muutoksenhakuoikeutta hallinto-oikeuteen omista päätöksistään. Ely-keskuksille nykyisin kuuluva valitustie siis tukittaisiin. Tämä poikkeaa olennaisesti siitä mallista, joka oli lausuntokierroksella keväällä 2017.

Uutta on myös se, että LUOVA-virastoon ei tulisi erillistä yleisen edun valvonnan yksikköä, vaan yleisen edun valvonta sisällytettäisiin läpäisevästi lupa-asioiden käsittelyn kaikkiin vaiheisiin ja ennakkoneuvotteluihin. Asia on tarkoitus järjestää virastossa työjärjestyksellä. Näin ministerityöryhmä pyrkii sujuvoittamaan eli nopeuttamaan lupaprosesseja LUOVAssa.

Pääministeri Sipilän hallitusohjelman kohdalla pintaan on noussut kysymyksiä ympäristöhallinnosta ja yleisestä edusta. Ympäristöhallinnon tehtäviä ovat muun muassa luonnonsuojelu, vesiensuojelu, kaavaohjaus, ja erilaisten lupien valvonta. Yhdistävä tekijä ja ympäristöhallinnon olennainen tarkoitus on nimenomaan yleisen edun valvonta, joka on julkisen vallan käytössä keskeistä.

Ympäristönsuojelulainsäädännön laillisuusvalvontaoppaan (2014) mukaan: ”Yleisen edun valvonta merkitsee yksityistä intressiä laajempien etukysymysten valvontaa. Tällöin haitankärsijänä ei ole joku yksityishenkilö tai henkilöryhmä tai jokin tietty omaisuus, vaan kohteena on yleisempi, kollektiivinen kokonaisuus.” Kohteena voi olla esimerkiksi maisema, veden laatu, kulttuuriympäristö, elinympäristö tai eliölaji. Yleinen etu ja yleishyödylliset intressit tarvitsevat puolustajansa myös uudessa LUOVA-virastomallissa.

Ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä ihmetteli tuoreeltaan, miksi viranomaisten valituksista on tehty poliittisessa keskustelussa kummajainen. Määtän mukaan viranomaispäätösten lainmukaisuuden valvonta – myös yleisen edun nimissä tapahtuvin valituksin tuomioistuimeen – on oikeusvaltion tärkeä perusta. Viranomaisvalitukset ovat menestyneet huomattavasti muita paremmin tuomioistuimissa. Ne ovat pääosin olleet siis aiheellisia ja päätösten lainmukaisuuden kannalta perusteltuja.

Elinkeinoelämän keskusliitto, MTK, Energiateollisuus, Metsäteollisuus, Kuntaliitto, AVIt sekä Maa- ja metsätalousministeriö pitävät uutta esitystä toimivana. Sen sijaan Korkein hallinto-oikeus, Hallinto-oikeudet, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen vapaa-ajan kalastajat, Kalatalouden keskusliitto, Itä-Suomen yliopisto ja ELY-keskukset kritisoivat esitettyä mallia. Niiden mukaan muutos ulkoistaisi yleiseen etuun ja ympäristönsuojeluun liittyvää laillisuusvalvontaa liiaksi viranomaisilta kansalaisjärjestöille.

Se, että lainvalmistelijoihin kohdistuu vahvaa poliittista ohjausta ei ole uutta. Riippumaton päätöksenteko on kuitenkin välttämätöntä. Onko hallituksen tarkoituksena vaientaa virkamiehet ympäristönsuojelussa ja yleisen edun valvonnassa?

Kolumni on julkaistu Keskipohjanmaassa 28.1.2018.